Betonisten päällystekivien valmistuksessa käytettävän lisäaineen vaikutus kivien laatuun ja kustannuksiin
Virsu, Ville (2015)
Virsu, Ville
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053011416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053011416
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Kouvolan Betoni Oy:n betonisissa päällystetuotteissa mahdollisuutta käyttää lisäainetta, joka valmistajan mukaan vaikuttaisi positiivisesti kivien lujuuteen, kestävyyteen ja ulkonäköön. Tutkittavaksi lisäaineeksi valikoitui notkistin, joka soveltuu kyseessä oleviin betonimassoihin. Tarkoitus oli myös tutkia kustannusvaikutuksia tuotteen käytön kannalta. Lisäaineen yhtenä ominaisuutena on veden vähentämisen tarkoitus, jonka kautta voitaisiin myös vähentää sementin määrää, lujuuden kuitenkaan heikentymättä. Tätä kautta voitaisiin saada kustannussäästöjä. Vaikutuksia oli tarkoitus arvioida kivien tekovaiheessa ja lopullisen tuotteen osalta. Tuotantovaiheen vaikutuksien arviointien kohteita olivat betonimassan käyttäytymisen muutokset sekä tämän vaikutukset massan käyttäytymiseen tuotantokoneessa. Lisäaineen vaikutuksia lopulliseen tuotteeseen oli tarkoitus arvioida testein, jotka ilmaisevat tuotteen lujuutta ja kulutuskestävyyttä.
Tuotteella tehtiin testierät, joihin lisättiin lisäainetta hieman eri määriä. Näin saatiin vertailtua betonimassan käyttäytymistä lisäaineen kanssa ja myös ilman. Lisäaine lisättiin massan sekaan valmistajan ohjeen mukaan. Testierät testattiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun betonilaboratoriossa, jossa Kouvolan Betoni Oy suorittaa kaikki tarvittavat testaukset betonituotteisiinsa. Testeiksi valikoitui lujuusveto-koe sekä Böhme-testi, joka mittaa kulutuskestävyyttä.
Veden määrää ei pystytty yrityksistä huolimatta vähentämään betonimassoja tehtäessä. Tästä johtuen kustannussäästöjä ei tätä kautta pystytty saamaan aikaiseksi. Kivien testien tulokset olivat vaihtelevat. Suurin yksittäinen lujuus mitattiin kivellä, jossa oli mukana lisäainetta, mutta lisäaineella tehtyjen kivien keskilujuus oli hieman heikompi kuin ilman lisäainetta tehdyillä kivillä. Lujuuden tulosten keskihajonta oli hyvin suuri lisäaineella tehdyillä kivillä. Kulutuskestävyydessä ei ilmennyt isoja eroja erien välillä. Testien perusteella positiivisia vaikutuksia lisäaineen käytöllä ei näissä kokeissa ilmennyt, eikä tällä hetkellä aineesta ole kustannuksia ajatellen hyötyä Kouvolan Betoni Oy:lle. Lisäainetta voitaisiin kuitenkin tutkia pidemmällä aikavälillä, jotta betonireseptejä voitaisiin mahdollisesti säätää ja saada positiivisia vaikutuksia aikaan.
Tuotteella tehtiin testierät, joihin lisättiin lisäainetta hieman eri määriä. Näin saatiin vertailtua betonimassan käyttäytymistä lisäaineen kanssa ja myös ilman. Lisäaine lisättiin massan sekaan valmistajan ohjeen mukaan. Testierät testattiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun betonilaboratoriossa, jossa Kouvolan Betoni Oy suorittaa kaikki tarvittavat testaukset betonituotteisiinsa. Testeiksi valikoitui lujuusveto-koe sekä Böhme-testi, joka mittaa kulutuskestävyyttä.
Veden määrää ei pystytty yrityksistä huolimatta vähentämään betonimassoja tehtäessä. Tästä johtuen kustannussäästöjä ei tätä kautta pystytty saamaan aikaiseksi. Kivien testien tulokset olivat vaihtelevat. Suurin yksittäinen lujuus mitattiin kivellä, jossa oli mukana lisäainetta, mutta lisäaineella tehtyjen kivien keskilujuus oli hieman heikompi kuin ilman lisäainetta tehdyillä kivillä. Lujuuden tulosten keskihajonta oli hyvin suuri lisäaineella tehdyillä kivillä. Kulutuskestävyydessä ei ilmennyt isoja eroja erien välillä. Testien perusteella positiivisia vaikutuksia lisäaineen käytöllä ei näissä kokeissa ilmennyt, eikä tällä hetkellä aineesta ole kustannuksia ajatellen hyötyä Kouvolan Betoni Oy:lle. Lisäainetta voitaisiin kuitenkin tutkia pidemmällä aikavälillä, jotta betonireseptejä voitaisiin mahdollisesti säätää ja saada positiivisia vaikutuksia aikaan.