Koulutustarveselvitys yhteiskuntavastuusta ja ympäristöjohtamisesta Kainuussa 2014
Korhonen, Sirpa; Tikkanen, Hannu; Kynsijärvi, Anna-Mari (2015)
Korhonen, Sirpa
Tikkanen, Hannu
Kynsijärvi, Anna-Mari
Editoija
Hannu Tikkanen
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-77-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-77-9
Tiivistelmä
Yhteiskuntavastuu, ympäristöoikeus ja ympäristöjohtaminen ovat olleet paljon esillä suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Eri toimialat, kuten kaivannaisteollisuus, mat-kailu ja metsäteollisuus sekä tavalliset kansalaiset, hyödyntävät luonnonvaroja ja ym-päristöä monin tavoin. Toimialojen toiminta vaikuttaa aina jossain määrin ympäristöön, toisiin toimialoihin ja kansalaisten elinoloihin. Kaivannaisteollisuuden nopean kasvun ja sitä seuranneen taantuman jälkeen ympäristöasiat ovat nousseet voimakkaasti esille.
Kainuun alueella ei ole aikaisemmin selvitetty yhteiskuntavastuun, ympäristöoikeuden tai ympäristöjohtamisen osaamistarpeita. Tällä koulutustarvekartoituksella halutaan syventää ja laajentaa käsitystä Kainuun alueen toimijoiden koulutustarpeista ja nykyi-sen osaamisen tasosta ja laajuudesta. Kartoitukseen osallistui toimijoita kaivannaisteol-lisuudesta, maanrakennus ja ympäristöalalta, matkailualalta, viranomaisista ja kunnista, metsäalalta, luonnonsuojelujärjestöstä sekä oppi- ja tutkimuslaitoksista yhteensä 24 henkilöä. Kartoitukseen osallistuneille toimialoille on tehty osaamistarvekyselyjä aiemminkin, mutta ne ovat painottuneet eri toimialojen substanssiosaamiseen. Selvi-tyksen toimialat ovat Kainuun elinkeinoelämälle keskeisiä strategisia painopistealoja.
Koulutustarvekartoituksessa huomattiin, että monet käsitteet, kuten ympäristövastuu tai yhteiskuntavastuu-käsite ovat tuttuja lähes kaikille Kainuun alueen kyselyyn ja haastatteluihin osallistuneille. Toisaalta kartoituksessa selvisi, että käsitteitä ymmärret-tiin osin eri tavalla.
Toimijoiden arviot omasta osaamisestaan vaihtelivat perusosaamisesta asiantuntemuk-seen. Jotkut vastaajat kokivat myös, ettei jollakin osaamisalueella ollut osaamista lain-kaan. Kaivannais- ja metsäteollisuudessa koetaan, että heillä on hyvä osaaminen tai asiantuntemus monilla osaamisaloilla, kuten ympäristöriskienhallinnassa ja ympäristö-vaikutusten arvioinnissa. Metsäteollisuudessa arviot omasta osaamisesta ovat monilla muillakin osa-alueilla joko hyvä osaamisen taso tai asiantuntemus. Sen sijaan, ehkä yl-lättäen julkinen hallinto ja viranomaiset suhtautuvat omaan osaamiseensa kriittisesti. Toki esimerkiksi YVA-osaaminen tunnistetaan osassa organisaatioita asiantuntemuk-sen tasolle. Oppilaitoksissa koetaan osaamisen olevan hyvää osaamisen tasoa esimer-kiksi ympäristöriskien hallinnassa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Ympäristöoi-keuden alueella oppilaitosten edustajat kokivat osaamisen olevan useimmiten perusta-soa.
Kainuun ja Lapin koulutustarvekartoituksessa on havaittavissa yhteisiä koulutustarpei-ta. Eri toimialojen kehitysnäkymät ovat usein erilaisia ja osittain tästä johtuen myös koulutustarpeet vaihtelevat jossain määrin. Matkailumarkkinointi suuntautuu vahvasti ulkomaille ja vaikuttaa myös tulevaisuuden osaamistarpeisiin samalla kun asiakkaiden ympäristötietoisuus lisääntyy.
Yhteiskuntavastuuta ja sen toteuttamista käytännön toiminnassa pidetään kartoituk-seen osallistuneissa organisaatioissa tärkeänä ja valtaosa organisaatioissa on huomioi-nut yhteiskuntavastuun strategioissaan. Ympäristöjohtamisen huomioiminen organisaa-tioiden strategioissa ei ole yhtä kattavaa. Yhteiskuntavastuun toteuttamisessa kainuu-laisissa organisaatioissa johdon rooli koetaan tärkeäksi. Vastuu ympäristöstä on yksi tärkeimpiä arvoja yhteiskuntavastuun ohella. Ekologisen vastuu on huomioitu hyvin eri organisaatioissa, mutta se ymmärretään usein melko käytännönläheisesti.
Koulutustarvekartoitukseen osallistuneissa organisaatioissa myös sosiaaliseen vastuu-seen on panostettu. Toimialakohtaisia eroja tästä on nähtävissä ja myös yrityksen koko vaikuttaa siihen, miten relevantiksi asia koetaan. Sidosryhmäsuhteiden hoitaminen nähdään erittäin tärkeäksi. Toisten toimialojen huomiointi on osittain otettu huomioon esimerkiksi erilaisten yhteistyöryhmien ja viestinnän kautta.
Viestinnän osaamisen tarve nousee voimakkaasti esille ja koulutustarvetta nähdään sosiaalisten vaikutusten arvioinnille, vastuullisuusviestinnälle ja mediasuhteiden hallin-nalle. Lisää osaamista kaivataan myös siitä, miten sosiaalinen toimilupa muodostuu ja rakentuu.
Ympäristöoikeuden nykyinen osaaminen painottuu maa-alueiden kestävään käyttöön, maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen tuntemiseen ja ympäristölupajär-jestelmiin. Vaikka osaaminen on ympäristöoikeudessa hyvällä tasolla, on osaamistar-peita EU:n ympäristöoikeuden tuntemisessa sekä ympäristöoikeuden käsitteiden ja keskeisen lainsäädännön tuntemisessa. Osaamistarpeissa on kuitenkin suurta vaihtelua eri organisaatioiden välillä. Ympäristöjohtaminen ja sen järjestelmät ovat puolestaan laajalti käytössä alueen toimijoilla.
Yritykset ja organisaatiot ovat kiinnostuneita ympäristö- ja yhteiskuntavastuun täy-dennyskoulutuksen sisällöstä. Kiinnostus on suurinta julkisella sektorilla. Opiskeluta-voissa toivotaan perinteisten opetusmuotojen lisäksi etä- ja monimuoto-opetusta. Myös osioiden vallinnaisuus nousee esille, sillä näin voidaan tehostaa ajankäyttöä ja keskit-tyä omalle organisaatiolle keskeisiin asioihin.
Yhteiskuntavastuu ja ympäristöjohtaminen -koulutusohjelmalla pyritään lisäämään vuoropuhelua ja tuomaan eri osapuolille yhteisiä työkaluja ja käsitteitä. Koulutusoh-jelma on kokonaisuutena uusi ja tuo uutta tietoa keskusteluun. Osaamisen lisääminen ja vuoropuhelu ovat tärkeitä ja näin voidaan mahdollisesti vähentää olemassa olevia ristiriitoja. Selvityksen perusteella voidaan päätellä, että suunnitellulle koulutuskoko-naisuudelle on tarvetta. Kartoituksessa havaittiin, että lisäksi tarvitaan muuta aihepiiriä sivuavaa koulutusta. Koulutukset voivat olla esimerkiksi ympäristösuojeluun, kaivan-naisteollisuuden prosesseihin tai ympäristöteknologiaan liittyviä.
Kainuun alueella ei ole aikaisemmin selvitetty yhteiskuntavastuun, ympäristöoikeuden tai ympäristöjohtamisen osaamistarpeita. Tällä koulutustarvekartoituksella halutaan syventää ja laajentaa käsitystä Kainuun alueen toimijoiden koulutustarpeista ja nykyi-sen osaamisen tasosta ja laajuudesta. Kartoitukseen osallistui toimijoita kaivannaisteol-lisuudesta, maanrakennus ja ympäristöalalta, matkailualalta, viranomaisista ja kunnista, metsäalalta, luonnonsuojelujärjestöstä sekä oppi- ja tutkimuslaitoksista yhteensä 24 henkilöä. Kartoitukseen osallistuneille toimialoille on tehty osaamistarvekyselyjä aiemminkin, mutta ne ovat painottuneet eri toimialojen substanssiosaamiseen. Selvi-tyksen toimialat ovat Kainuun elinkeinoelämälle keskeisiä strategisia painopistealoja.
Koulutustarvekartoituksessa huomattiin, että monet käsitteet, kuten ympäristövastuu tai yhteiskuntavastuu-käsite ovat tuttuja lähes kaikille Kainuun alueen kyselyyn ja haastatteluihin osallistuneille. Toisaalta kartoituksessa selvisi, että käsitteitä ymmärret-tiin osin eri tavalla.
Toimijoiden arviot omasta osaamisestaan vaihtelivat perusosaamisesta asiantuntemuk-seen. Jotkut vastaajat kokivat myös, ettei jollakin osaamisalueella ollut osaamista lain-kaan. Kaivannais- ja metsäteollisuudessa koetaan, että heillä on hyvä osaaminen tai asiantuntemus monilla osaamisaloilla, kuten ympäristöriskienhallinnassa ja ympäristö-vaikutusten arvioinnissa. Metsäteollisuudessa arviot omasta osaamisesta ovat monilla muillakin osa-alueilla joko hyvä osaamisen taso tai asiantuntemus. Sen sijaan, ehkä yl-lättäen julkinen hallinto ja viranomaiset suhtautuvat omaan osaamiseensa kriittisesti. Toki esimerkiksi YVA-osaaminen tunnistetaan osassa organisaatioita asiantuntemuk-sen tasolle. Oppilaitoksissa koetaan osaamisen olevan hyvää osaamisen tasoa esimer-kiksi ympäristöriskien hallinnassa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Ympäristöoi-keuden alueella oppilaitosten edustajat kokivat osaamisen olevan useimmiten perusta-soa.
Kainuun ja Lapin koulutustarvekartoituksessa on havaittavissa yhteisiä koulutustarpei-ta. Eri toimialojen kehitysnäkymät ovat usein erilaisia ja osittain tästä johtuen myös koulutustarpeet vaihtelevat jossain määrin. Matkailumarkkinointi suuntautuu vahvasti ulkomaille ja vaikuttaa myös tulevaisuuden osaamistarpeisiin samalla kun asiakkaiden ympäristötietoisuus lisääntyy.
Yhteiskuntavastuuta ja sen toteuttamista käytännön toiminnassa pidetään kartoituk-seen osallistuneissa organisaatioissa tärkeänä ja valtaosa organisaatioissa on huomioi-nut yhteiskuntavastuun strategioissaan. Ympäristöjohtamisen huomioiminen organisaa-tioiden strategioissa ei ole yhtä kattavaa. Yhteiskuntavastuun toteuttamisessa kainuu-laisissa organisaatioissa johdon rooli koetaan tärkeäksi. Vastuu ympäristöstä on yksi tärkeimpiä arvoja yhteiskuntavastuun ohella. Ekologisen vastuu on huomioitu hyvin eri organisaatioissa, mutta se ymmärretään usein melko käytännönläheisesti.
Koulutustarvekartoitukseen osallistuneissa organisaatioissa myös sosiaaliseen vastuu-seen on panostettu. Toimialakohtaisia eroja tästä on nähtävissä ja myös yrityksen koko vaikuttaa siihen, miten relevantiksi asia koetaan. Sidosryhmäsuhteiden hoitaminen nähdään erittäin tärkeäksi. Toisten toimialojen huomiointi on osittain otettu huomioon esimerkiksi erilaisten yhteistyöryhmien ja viestinnän kautta.
Viestinnän osaamisen tarve nousee voimakkaasti esille ja koulutustarvetta nähdään sosiaalisten vaikutusten arvioinnille, vastuullisuusviestinnälle ja mediasuhteiden hallin-nalle. Lisää osaamista kaivataan myös siitä, miten sosiaalinen toimilupa muodostuu ja rakentuu.
Ympäristöoikeuden nykyinen osaaminen painottuu maa-alueiden kestävään käyttöön, maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen tuntemiseen ja ympäristölupajär-jestelmiin. Vaikka osaaminen on ympäristöoikeudessa hyvällä tasolla, on osaamistar-peita EU:n ympäristöoikeuden tuntemisessa sekä ympäristöoikeuden käsitteiden ja keskeisen lainsäädännön tuntemisessa. Osaamistarpeissa on kuitenkin suurta vaihtelua eri organisaatioiden välillä. Ympäristöjohtaminen ja sen järjestelmät ovat puolestaan laajalti käytössä alueen toimijoilla.
Yritykset ja organisaatiot ovat kiinnostuneita ympäristö- ja yhteiskuntavastuun täy-dennyskoulutuksen sisällöstä. Kiinnostus on suurinta julkisella sektorilla. Opiskeluta-voissa toivotaan perinteisten opetusmuotojen lisäksi etä- ja monimuoto-opetusta. Myös osioiden vallinnaisuus nousee esille, sillä näin voidaan tehostaa ajankäyttöä ja keskit-tyä omalle organisaatiolle keskeisiin asioihin.
Yhteiskuntavastuu ja ympäristöjohtaminen -koulutusohjelmalla pyritään lisäämään vuoropuhelua ja tuomaan eri osapuolille yhteisiä työkaluja ja käsitteitä. Koulutusoh-jelma on kokonaisuutena uusi ja tuo uutta tietoa keskusteluun. Osaamisen lisääminen ja vuoropuhelu ovat tärkeitä ja näin voidaan mahdollisesti vähentää olemassa olevia ristiriitoja. Selvityksen perusteella voidaan päätellä, että suunnitellulle koulutuskoko-naisuudelle on tarvetta. Kartoituksessa havaittiin, että lisäksi tarvitaan muuta aihepiiriä sivuavaa koulutusta. Koulutukset voivat olla esimerkiksi ympäristösuojeluun, kaivan-naisteollisuuden prosesseihin tai ympäristöteknologiaan liittyviä.