Nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto 11-17-vuotiaille: Palautekyselyn aineiston analyysi
Tanhua, Vellamo; Heimberg, Kati (2015)
Tanhua, Vellamo
Heimberg, Kati
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229590
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229590
Tiivistelmä
Nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto 11—17-vuotiaille: Palautekyselyn aineiston analyysi
Tämä opinnäytetyö tehtiin Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan toimipisteen ja Perusturva-kuntayhtymä Karviaisen yhteistyönä. Opinnäytetyön toteuttivat kaksi Laurea-ammattikorkeakoulussa opiskelevaa sairaanhoitajaopiskelijaa.
Perusturvakuntayhtymä Karviainen selvitti tammikuussa 2015 nuorten kokemuksia psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotosta, joka on matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu. Tarkoituksena oli selvittää palveluja käyttävien nuorten mielipiteitä Vihdin Lankilassa toimivan psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotosta. Tavoitteena oli kyselylomakkeen vastausten analysoinnin avulla tuottaa tietoa Perusturvakuntayhtymä Karviaiselle psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanoton käyttöön liittyvistä asioista. Tämän opinnäytetyön kohderyhmänä olivat 11−17-vuotiaat Vihdissä ja Karkkilassa asuvat tai opiskelevat nuoret, jotka kävivät psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla.
Teoreettinen viitekehys koostui opinnäytetyön keskeisistä käsitteistä, joita olivat mielenterveys, ehkäisevä mielenterveystyö, nuori sekä nuorten mielenterveyden avohoito perusterveydenhuollossa. Kysely toteutettiin valmiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen (Reso 2014) avulla, joka sisälsi kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia kysymyksiä. Psykiatrinen sairaanhoitaja jakoi kyselylomakkeen vastaanotolla käyneille nuorille. Nuoret vastasivat kyselyyn vastaanotolla ja psykiatrinen sairaanhoitaja keräsi aineiston. Ennalta sovitun ajanjakson jälkeen sairaanhoitajaopiskelijat hakivat aineiston analysoitavaksi. Vastauksia saatiin 14 nuorelta. Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin tilastollisella menetelmällä ja kvalitatiivinen osuus induktiivisella sisällönanalyysillä.
Aineiston analysoinnin tulokset osoittivat, että nuoret olivat pääasiassa tyytyväisiä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottoon. Nuoret kokivat pääsevänsä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle vaivattomasti. Nuoret tunsivat tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi sekä saivat psykiatriselta sairaanhoitajalta konkreettisia neuvoja. Kehitysehdotuksia nuoret eivät osanneet antaa. Kokonaisuudessaan nuoret kokivat psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanoton nuorten hyvinvointia edistäväksi ja hyödylliseksi palveluksi.
Tulevaisuudessa voisi tehdä jatkotutkimuksen siitä, mihin mielenterveyden ongelmiin nuoret kokevat saaneensa apua psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolta. Lisäksi nuorilta voisi kysyä, mikä heidän arvionsa tilanteestaan olisi, jos apua ei olisi ollut saatavilla.
Tämä opinnäytetyö tehtiin Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan toimipisteen ja Perusturva-kuntayhtymä Karviaisen yhteistyönä. Opinnäytetyön toteuttivat kaksi Laurea-ammattikorkeakoulussa opiskelevaa sairaanhoitajaopiskelijaa.
Perusturvakuntayhtymä Karviainen selvitti tammikuussa 2015 nuorten kokemuksia psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotosta, joka on matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu. Tarkoituksena oli selvittää palveluja käyttävien nuorten mielipiteitä Vihdin Lankilassa toimivan psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotosta. Tavoitteena oli kyselylomakkeen vastausten analysoinnin avulla tuottaa tietoa Perusturvakuntayhtymä Karviaiselle psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanoton käyttöön liittyvistä asioista. Tämän opinnäytetyön kohderyhmänä olivat 11−17-vuotiaat Vihdissä ja Karkkilassa asuvat tai opiskelevat nuoret, jotka kävivät psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla.
Teoreettinen viitekehys koostui opinnäytetyön keskeisistä käsitteistä, joita olivat mielenterveys, ehkäisevä mielenterveystyö, nuori sekä nuorten mielenterveyden avohoito perusterveydenhuollossa. Kysely toteutettiin valmiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen (Reso 2014) avulla, joka sisälsi kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia kysymyksiä. Psykiatrinen sairaanhoitaja jakoi kyselylomakkeen vastaanotolla käyneille nuorille. Nuoret vastasivat kyselyyn vastaanotolla ja psykiatrinen sairaanhoitaja keräsi aineiston. Ennalta sovitun ajanjakson jälkeen sairaanhoitajaopiskelijat hakivat aineiston analysoitavaksi. Vastauksia saatiin 14 nuorelta. Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin tilastollisella menetelmällä ja kvalitatiivinen osuus induktiivisella sisällönanalyysillä.
Aineiston analysoinnin tulokset osoittivat, että nuoret olivat pääasiassa tyytyväisiä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottoon. Nuoret kokivat pääsevänsä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle vaivattomasti. Nuoret tunsivat tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi sekä saivat psykiatriselta sairaanhoitajalta konkreettisia neuvoja. Kehitysehdotuksia nuoret eivät osanneet antaa. Kokonaisuudessaan nuoret kokivat psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanoton nuorten hyvinvointia edistäväksi ja hyödylliseksi palveluksi.
Tulevaisuudessa voisi tehdä jatkotutkimuksen siitä, mihin mielenterveyden ongelmiin nuoret kokevat saaneensa apua psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolta. Lisäksi nuorilta voisi kysyä, mikä heidän arvionsa tilanteestaan olisi, jos apua ei olisi ollut saatavilla.