Återupplivningar inom den prehospitala vården i Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikt : En utvärdering enligt Utstein-modellen
Häggman, Johanna (2015)
Häggman, Johanna
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052810893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052810893
Tiivistelmä
Tässä työssä on tutkittu Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella, ensihoidon elvytyksen laatua Utstein-menetelmän mukaisesti. Tutkitut elvytykset ovat ajanjaksolta 11.1.2012-31.12.2013. Aiemmista tutkimuksista huomioitiin ne jotka rajoittuvat ensihoitoon ja ovat tehty utstein-mallin mukaisesti. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa mitkä tekijät vaikuttavat sydänpysähdyksen saaneen potilaan selviytymiseen. Keskeiset kysymykset olivat:
1) Kuinka suuri osa potilaista oli elossa vielä vuoden kuluttua elottomuuden toteamisesta?
2) Mitkä tekijät vaikuttivat potilaan selviytymiseen elottomuuden toteamisen jälkeen?
Tietoja kerättiin manuaalisesti ensihoitokertomuksista ja potilaskertomuksista, tätä tutkimusta varten suunnitellulla tietojenkeruulomakkeella. Tätä seurasi tilastoanalyysi ja raportointi utstein-mallin mukaisesti. Kaikista sydänpysähdyksistä ensihoitajat aloittivat elvytysyrityksiä 38,6 % tapauksista. Potilaista, joiden sydänpysähdyksen syy oli sydänperäinen ja maallikon todistama saatiin 40,9 %:issa pulsoiva rytmi. Uloskirjatuista potilaista 70 % olivat toipuneet täysin tai saaneet ainoastaan lievän vamman. Yhden vuoden aikajaksolla, kolme potilasta menehtyi, mutta 15,9 % kaikista neljästäkymmenestä neljästä (44) potilaasta joiden sydänpysähdys oli maallikon todistama, oli elossa vielä vuoden kuluttua elottomuudesta. Tutkimuksessa selvisi että lyhyt vasteaika, maallikon elvytys, aikainen defibrillointi ja lyhyt aikajakso sydänpysähdyksestä verenkierron palautumiseen, lisäsi pitkäaikasta selviytymistä.
1) Kuinka suuri osa potilaista oli elossa vielä vuoden kuluttua elottomuuden toteamisesta?
2) Mitkä tekijät vaikuttivat potilaan selviytymiseen elottomuuden toteamisen jälkeen?
Tietoja kerättiin manuaalisesti ensihoitokertomuksista ja potilaskertomuksista, tätä tutkimusta varten suunnitellulla tietojenkeruulomakkeella. Tätä seurasi tilastoanalyysi ja raportointi utstein-mallin mukaisesti. Kaikista sydänpysähdyksistä ensihoitajat aloittivat elvytysyrityksiä 38,6 % tapauksista. Potilaista, joiden sydänpysähdyksen syy oli sydänperäinen ja maallikon todistama saatiin 40,9 %:issa pulsoiva rytmi. Uloskirjatuista potilaista 70 % olivat toipuneet täysin tai saaneet ainoastaan lievän vamman. Yhden vuoden aikajaksolla, kolme potilasta menehtyi, mutta 15,9 % kaikista neljästäkymmenestä neljästä (44) potilaasta joiden sydänpysähdys oli maallikon todistama, oli elossa vielä vuoden kuluttua elottomuudesta. Tutkimuksessa selvisi että lyhyt vasteaika, maallikon elvytys, aikainen defibrillointi ja lyhyt aikajakso sydänpysähdyksestä verenkierron palautumiseen, lisäsi pitkäaikasta selviytymistä.