Kouluksellisen tasa-arvon hanke Porissa vuosina 2013-2014, toimintatavat ja vaikuttavuus
Kivikoski, Terhi (2015)
Kivikoski, Terhi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053011422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053011422
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on tutkia koulutuksellisen tasa-arvohankkeen toimintatapoja ja niiden vaikuttavuutta Porissa syksystä 2013 joulukuuhun 2014. Tutkimus tehtiin hankkeen työntekijöiden sekä koulun oppilashuoltotyötä tekevien henkilöiden näkökulmasta. Opetusministeriö mahdollisti hankkeen aloittamisen Porissa syksyllä 2013, antamalla rahoituksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Porissa hankkeen toimintaan palkattiin 10 henkilöä, jotka toimivat viidellä eri koululla.
Tutkimus toteutettiin internet-kyselyllä, joka lähetettiin valituille vastaajille sähköpostin kautta kahdesti. Ensimmäinen kysely lähetettiin toukokuussa 2014 ja toinen tammikuussa 2015. Kysely lähetettiin kaikkiaan 50 sähköpostiin, joista ensimmäisen kyselyn vastauksia palautui 35 henkilöltä, eli vastausprosentti oli 70 % ja toisen kyselyn palautti 25 henkilöä, joten sen vastausprosentiksi muodostui 50 %.
Tutkimuksen taustateoria jakautuu neljään osaan. Ensimmäisessä kokonaisuudessa käsitellään koulutuksellisen tasa-arvohankkeen taustoja sekä esitellään hankkeen toimintaa Porissa. Toisessa osuudessa käsitellään syrjäytymistä, syrjäytymisen kehittymismuotoja sekä sen riskejä peruskouluikäisellä. Kolmas kokonaisuus muodostui moniammatillisuudesta ja sen ilmenemisestä peruskoulussa. Neljäntenä kokonaisuutena käsitellään koulun ja kodin välistä yhteistyötä.
Tutkimusmateriaalin käsittely tapahtui sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Avoimet kysymykset teemoitin jälkikäteen sen perusteella, mitä ajatuksiaan vastaajat toivat esiin. Näiden teemojen perusteella eri vastaajien samankaltaiset ajatukset sai koottua yhteen.
Kaiken kaikkiaan koulutuksellinen tasa-arvon hanke koettiin tutkimuksen mukaan erittäin hyväksi erilaisine toimintatapoineen. Myös yhteistyön lisääntyminen eri ammattiryhmien kesken nousi vastauksissa esiin. Monet toimintatavoista koettiin entistä enemmän tarpeellisiksi ajan kuluessa. Tutkimuksen tuloksista ilmenee toive toimintamuotojen jatkumiselle sekä tarve saada pysyvä nuorisotyötä tekevä ihminen koululle toteuttamaan näitä toimintamuotoja. Tämä uudenlainen toiminta kouluilla näkyi vastauksissa toiveina hankkeen työntekijäroolien ja erilaisten toimintojen selkiyttämisenä. Lisäksi toivottiin vielä enemmän tiedottamista hanketyöntekijöiden ja koulun henkilökunnan välille.
Tutkimus toteutettiin internet-kyselyllä, joka lähetettiin valituille vastaajille sähköpostin kautta kahdesti. Ensimmäinen kysely lähetettiin toukokuussa 2014 ja toinen tammikuussa 2015. Kysely lähetettiin kaikkiaan 50 sähköpostiin, joista ensimmäisen kyselyn vastauksia palautui 35 henkilöltä, eli vastausprosentti oli 70 % ja toisen kyselyn palautti 25 henkilöä, joten sen vastausprosentiksi muodostui 50 %.
Tutkimuksen taustateoria jakautuu neljään osaan. Ensimmäisessä kokonaisuudessa käsitellään koulutuksellisen tasa-arvohankkeen taustoja sekä esitellään hankkeen toimintaa Porissa. Toisessa osuudessa käsitellään syrjäytymistä, syrjäytymisen kehittymismuotoja sekä sen riskejä peruskouluikäisellä. Kolmas kokonaisuus muodostui moniammatillisuudesta ja sen ilmenemisestä peruskoulussa. Neljäntenä kokonaisuutena käsitellään koulun ja kodin välistä yhteistyötä.
Tutkimusmateriaalin käsittely tapahtui sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Avoimet kysymykset teemoitin jälkikäteen sen perusteella, mitä ajatuksiaan vastaajat toivat esiin. Näiden teemojen perusteella eri vastaajien samankaltaiset ajatukset sai koottua yhteen.
Kaiken kaikkiaan koulutuksellinen tasa-arvon hanke koettiin tutkimuksen mukaan erittäin hyväksi erilaisine toimintatapoineen. Myös yhteistyön lisääntyminen eri ammattiryhmien kesken nousi vastauksissa esiin. Monet toimintatavoista koettiin entistä enemmän tarpeellisiksi ajan kuluessa. Tutkimuksen tuloksista ilmenee toive toimintamuotojen jatkumiselle sekä tarve saada pysyvä nuorisotyötä tekevä ihminen koululle toteuttamaan näitä toimintamuotoja. Tämä uudenlainen toiminta kouluilla näkyi vastauksissa toiveina hankkeen työntekijäroolien ja erilaisten toimintojen selkiyttämisenä. Lisäksi toivottiin vielä enemmän tiedottamista hanketyöntekijöiden ja koulun henkilökunnan välille.