Perhetyötä yhdessä : sosiaaliohjaajat lastensuojelun lapsilähtöisen perhetyön kehittäjinä
Julkunen, Pirre (2015)
Julkunen, Pirre
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076797
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni on laadullisiin menetelmiin perustuva toimintatutkimuksena toteutettu kehittämistyö, jonka tiedonhankintamenetelmänä on ryhmäteemahaastattelu havainnoimisineen. Tutkimusaineisto koostuu kehittämistyön aikana syntyneistä dokumenteista, joita ovat haastatteluaineistot, tutkimuspäiväkirja ja kehittämispäivien materiaali. Laadullisen aineiston analyysitapana käytin teemallista analyysia.
Kehittämistyön tavoitteena on tuoda esiin lastensuojelun perhetyön sosiaaliohjaajien arvioita toiminnallisten menetelmien ja välineiden käyttämisestä lastensuojelun perhetyössä. Lisäksi tavoitteena on kehittää sosiaaliohjaajien menetelmällistä osaamista mahdollistaen kokemusten jakamisen ja yhdessä oppimisen reflektiivisesti kehittämistyön aikana, sekä vahvistaa ja lisätä perhetyön lapsilähtöistä työskentelyä. Kehittämistyössäni tarkastelin myös lapsen osallisuutta lastensuojelun perhetyössä.
Sosiaaliohjaajille järjestettiin yhteisiä kehittämispäiviä, joissa kartoitettiin nykytilanne kehittävän työtutkimuksen toimintajärjestelmän rakennemallin avulla ja keskusteltiin reflektoiden näkemyksistä lapsen osallisuudesta, toiminnallisten välineiden käyttämisestä ja perhetyön kehittämisestä. Kehittämispäivien aikana työyhteisö työsti konkreettisesti kokeillen toiminnallisia menetelmiä ja välineitä saaden niihin toisiltaan uusia näkökulmia ja vinkkejä käytännön soveltamiseen.
Sosiaaliohjaajat kokivat toiminnalliset menetelmät ja välineet pääsääntöisesti toimiviksi. He arvioivat niiden käytön pitkällä aikavälillä säästävän arvokasta aikaa, kunhan työntekijä käyttää ensin aikaa uusien välineiden sisäistämiseen ja omaksumiseen. Sosiaaliohjaajat näkivät välineiden käytön selkiinnyttävän ja raamittavan yksittäisiä asiakastapaamisia, systematisoivan työskentelyprosessia kokonaisuudessaan, lisäävän työn tavoitteellisuutta ja tukevan vahvasti suoraan lapsen kanssa työskentelemistä tehden samalla lapsesta näkyvämmän ja lisäämällä lapsen osallisuutta työskentelyssä. Kehittämistyön myötä lapsen paikka perhetyössä vahvistui ja tuli näkyvämmäksi vaikka tilanne vaatii työstämistä edelleenkin. Sosiaaliohjaajat kokivat lasten osallisuuden lisäämisen olevan mahdollista, mutta vaativan asian tiedostamista, konkretiaa ja etenkin asennetta.
Kehittämistyön aikana lastensuojelun perhetyötä muokattiin lapsilähtöisempään suuntaan seuraavien käytännön toimien kautta: toiminnallisten menetelmien ja välineiden työstäminen kehittämispäivissä, menetelmäkansion kokoaminen, intensiivisen perhetyön menetelmällisen työskentelyn mallintaminen, lapsen tapaamisten lisääminen, lapsen omiin tapaamisiin tarkoitetun huoneen perustaminen, työparityöskentelyn hyödyntäminen, välineiden hankkiminen ja perhetyön lomakkeiden uusiminen. Näiden lisäksi ilmeni muutostarpeita, jotka ovat opinnäytetyön valmistumisen jälkeen vielä työskentelyn alla tai toimenpide-ehdotuksina.
Kehittämistyön tavoitteena on tuoda esiin lastensuojelun perhetyön sosiaaliohjaajien arvioita toiminnallisten menetelmien ja välineiden käyttämisestä lastensuojelun perhetyössä. Lisäksi tavoitteena on kehittää sosiaaliohjaajien menetelmällistä osaamista mahdollistaen kokemusten jakamisen ja yhdessä oppimisen reflektiivisesti kehittämistyön aikana, sekä vahvistaa ja lisätä perhetyön lapsilähtöistä työskentelyä. Kehittämistyössäni tarkastelin myös lapsen osallisuutta lastensuojelun perhetyössä.
Sosiaaliohjaajille järjestettiin yhteisiä kehittämispäiviä, joissa kartoitettiin nykytilanne kehittävän työtutkimuksen toimintajärjestelmän rakennemallin avulla ja keskusteltiin reflektoiden näkemyksistä lapsen osallisuudesta, toiminnallisten välineiden käyttämisestä ja perhetyön kehittämisestä. Kehittämispäivien aikana työyhteisö työsti konkreettisesti kokeillen toiminnallisia menetelmiä ja välineitä saaden niihin toisiltaan uusia näkökulmia ja vinkkejä käytännön soveltamiseen.
Sosiaaliohjaajat kokivat toiminnalliset menetelmät ja välineet pääsääntöisesti toimiviksi. He arvioivat niiden käytön pitkällä aikavälillä säästävän arvokasta aikaa, kunhan työntekijä käyttää ensin aikaa uusien välineiden sisäistämiseen ja omaksumiseen. Sosiaaliohjaajat näkivät välineiden käytön selkiinnyttävän ja raamittavan yksittäisiä asiakastapaamisia, systematisoivan työskentelyprosessia kokonaisuudessaan, lisäävän työn tavoitteellisuutta ja tukevan vahvasti suoraan lapsen kanssa työskentelemistä tehden samalla lapsesta näkyvämmän ja lisäämällä lapsen osallisuutta työskentelyssä. Kehittämistyön myötä lapsen paikka perhetyössä vahvistui ja tuli näkyvämmäksi vaikka tilanne vaatii työstämistä edelleenkin. Sosiaaliohjaajat kokivat lasten osallisuuden lisäämisen olevan mahdollista, mutta vaativan asian tiedostamista, konkretiaa ja etenkin asennetta.
Kehittämistyön aikana lastensuojelun perhetyötä muokattiin lapsilähtöisempään suuntaan seuraavien käytännön toimien kautta: toiminnallisten menetelmien ja välineiden työstäminen kehittämispäivissä, menetelmäkansion kokoaminen, intensiivisen perhetyön menetelmällisen työskentelyn mallintaminen, lapsen tapaamisten lisääminen, lapsen omiin tapaamisiin tarkoitetun huoneen perustaminen, työparityöskentelyn hyödyntäminen, välineiden hankkiminen ja perhetyön lomakkeiden uusiminen. Näiden lisäksi ilmeni muutostarpeita, jotka ovat opinnäytetyön valmistumisen jälkeen vielä työskentelyn alla tai toimenpide-ehdotuksina.