Automaation ja tiedonhallinnan kehitysmahdollisuuksia maatilalla : Viljelijän työpöytä 2025
Sarja-Kumpulainen, Heli (2015)
Sarja-Kumpulainen, Heli
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710669
Tiivistelmä
Tulevaisuuden tutkiminen on tärkeä osa nykypäivää. Jokainen taho joka on tulevaisuuden suunnittelun kanssa tekemisissä, pyrkii ymmärtämään ennalta miksi ja mihin tulevaisuus on kehittymässä. Osatakseen ennakoida, tulevat muutokset ja pysyäkseen koko ajan kiihtyvän kehityksen mukana. Tilojen koko tulee tutkimusten perusteella kasvamaan. Vuonna 2020 tiloilla on keskimäärin yli 60 lypsylehmää. Tilojen kasvaessa ne tarvitsevat entistä parempaa tuotantoprosessien hallintaa, johtamista, talousosaamista sekä tehokkuutta resurssien käyttöön.
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää mihin suuntaan maatalouden automaatio ja teknologinen kehitys on menossa vuoteen 2025 mennessä. Työ tehtiin Tietotila-hankkeen toimeksiannosta. Tulevaisuuden onnistunut ennakointi on menestyneelle yritykselle tärkeää. Hitaasti kehittyvän, muutosten pyörteissä kiemurtelevan maatalouden tulevaisuuden ennustaminen on hyvin kimuranttia.
Tutkimus tehtiin haastattelemalla alan asiantuntijoita maatalouden eri sidosryhmistä. Työ oli jatkumoa Tietotila-hankkeen aikana tehdyille kyselytutkimuksille, joilla selvitettiin maanviljelijöiden ja agrologiopiskelijoiden mielipiteitä maaseudun tietotekniikka ja automaatiotarpeista. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla syksyn 2014 aikana. Tallennetut haastattelut litteroitiin ja valmiit litteroinnit luovutettiin Tietotila-hankkeen käyttöön marras-joulukuun taitteessa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä ja raportti kirjoitettiin kevään 2015 aikana.
Haastattelujen perusteella maatalous tulee todennäköisesti automatisoitumaan lisää kustannusten minimoimiseksi ja työn tehostamiseksi. Samasta syystä tilojen koko tulee kasvamaan. Työväestön muuttaessa enenevässä määrin taajamiin työt tehdään aina vain pienenevän ihmisjoukon turvin, mikä pakottaa tilat automatisoitumaan. Haastateltavien mielestä tuet tulisi maksaa reaaliajassa tehdyn työn perusteella, ei etukäteissuunnitelman perusteella. Tilat erikoistuvat, urakointi lisääntyy ja tilan pito muuttuu johtamiseksi, tiedon analysoinniksi ja ongelma tilanteisiin puuttumiseksi. Haastattelujen aikana tuli esille myös erilainen kehityssuunta, jossa automatisoitumista ei kovin paljoa tapahdu ja työt hoidetaan pääasiallisesti ihmisten toimiessa koneiden käyttäjinä ja eläinten ja talouden hoitajina nykymenon mukaisesti.
Teollisen internetin älykkäällä kehityksellä olisi mahdollista saada kaikki osa-alueet integroitua yhteen. Materiaalivirtojen, rahavirtojen ja eri raportointien automatisoinnilla ja niiden seurannalla on mahdollista siirtää eri prosessit reaaliaikaan ja reaaliajassa seurattavaksi. Kokonaan sähköinen taloushallinto on mahdollista, mutta sen toteutumisaikataulua on mahdotonta sanoa. Ihmisten oma suhtautuminen sähköisiin palveluihin edesauttaa tai vaikeuttaa niiden markkinoille tuloa. Niin kauan kuin on itsenäisiä ihmisiä, maatalousyritykset tulevat olemaan erilailla koneis-tettuja vielä pitkälle tulevaisuuteen, kenties aina.
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää mihin suuntaan maatalouden automaatio ja teknologinen kehitys on menossa vuoteen 2025 mennessä. Työ tehtiin Tietotila-hankkeen toimeksiannosta. Tulevaisuuden onnistunut ennakointi on menestyneelle yritykselle tärkeää. Hitaasti kehittyvän, muutosten pyörteissä kiemurtelevan maatalouden tulevaisuuden ennustaminen on hyvin kimuranttia.
Tutkimus tehtiin haastattelemalla alan asiantuntijoita maatalouden eri sidosryhmistä. Työ oli jatkumoa Tietotila-hankkeen aikana tehdyille kyselytutkimuksille, joilla selvitettiin maanviljelijöiden ja agrologiopiskelijoiden mielipiteitä maaseudun tietotekniikka ja automaatiotarpeista. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla syksyn 2014 aikana. Tallennetut haastattelut litteroitiin ja valmiit litteroinnit luovutettiin Tietotila-hankkeen käyttöön marras-joulukuun taitteessa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä ja raportti kirjoitettiin kevään 2015 aikana.
Haastattelujen perusteella maatalous tulee todennäköisesti automatisoitumaan lisää kustannusten minimoimiseksi ja työn tehostamiseksi. Samasta syystä tilojen koko tulee kasvamaan. Työväestön muuttaessa enenevässä määrin taajamiin työt tehdään aina vain pienenevän ihmisjoukon turvin, mikä pakottaa tilat automatisoitumaan. Haastateltavien mielestä tuet tulisi maksaa reaaliajassa tehdyn työn perusteella, ei etukäteissuunnitelman perusteella. Tilat erikoistuvat, urakointi lisääntyy ja tilan pito muuttuu johtamiseksi, tiedon analysoinniksi ja ongelma tilanteisiin puuttumiseksi. Haastattelujen aikana tuli esille myös erilainen kehityssuunta, jossa automatisoitumista ei kovin paljoa tapahdu ja työt hoidetaan pääasiallisesti ihmisten toimiessa koneiden käyttäjinä ja eläinten ja talouden hoitajina nykymenon mukaisesti.
Teollisen internetin älykkäällä kehityksellä olisi mahdollista saada kaikki osa-alueet integroitua yhteen. Materiaalivirtojen, rahavirtojen ja eri raportointien automatisoinnilla ja niiden seurannalla on mahdollista siirtää eri prosessit reaaliaikaan ja reaaliajassa seurattavaksi. Kokonaan sähköinen taloushallinto on mahdollista, mutta sen toteutumisaikataulua on mahdotonta sanoa. Ihmisten oma suhtautuminen sähköisiin palveluihin edesauttaa tai vaikeuttaa niiden markkinoille tuloa. Niin kauan kuin on itsenäisiä ihmisiä, maatalousyritykset tulevat olemaan erilailla koneis-tettuja vielä pitkälle tulevaisuuteen, kenties aina.