Poliitikon brändi-identiteetin rakentaminen : Case: Juha Sipilä
Kuha, Sari (2015)
Kuha, Sari
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505259997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505259997
Tiivistelmä
Tässä työssä tutustutaan poliittisen markkinoinnin tieteenalaan, erityisesti poliittisiin brändeihin. Johdanto-kappaleessa selvitetään politiikan, demokratian ja julkisuuden yhteyttä toisiinsa. Olennaista on se, että julkisuus on välttämätöntä demokratian toimimisen kannalta, mutta sillä on myös haittapuolensa. Seuraavassa kappaleessa avataan työn ydinkäsitteitä: poliittinen viestintä, poliittinen markkinointi ja brändi. Poliittinen viestintä on yläkäsite, jonka voidaan määritellä kaiken viestinnän, johon liittyy poliittisia toimijoita. Yksi sen alakäsitteistä on poliittinen markkinointi. Se voidaan ymmärtää sekä politiikan tutkimuksen välineenä että markkinoinnin työkaluna. Tässä työssä sitä käsitellään molemmista näkökulmista. Politiikan tutkimuksen välineenä poliittinen markkinointi selittää yhteiskunnallista tilannetta ja politiikan tilaa, ja markkinoinnin työkaluna se auttaa poliittisia toimijoita ”myymään” politiikkaratkaisuja ja poliitikkoja äänestäjille.
Tähän työhön on valittu poliittisen markkinoinnin tutkimuskohteista brändit, nimenomaan poliittiset henkilöbrändit, joihin perehdytään tapaustutkimuksen avulla. Tapaustutkimuksena on Juha Sipilän nousu menestyväksi poliitikoksi, ja hänen esiintymisensä vuoden 2015 eduskuntavaalien alla. Työssä tehdään kategorinen ero brändi-imagon ja brändi-identiteetin välille, keskittyen jälkimmäisen tutkimiseen. Brändi-identiteetin tutkimisessa keskitytään siihen, miten brändiä rakennetaan ja mitä siitä halutaan viestiä. Brändi-identiteetti on käytännössä aina positiivinen. Tapaustutkimukseen on valittu Juha Sipilä, koska hänen menestyksestään voidaan päätellä, että brändi-identiteetin rakennuksessa on tehty oikeita valintoja ja viestintä on onnistunut. Työn tarkoitus on arvioida sopivatko poliittisen markkinoinnin työkalut (brändimallit) poliittisen henkilöbrändin rakentamiseen, ja mitä näiden mallien avulla voidaan kertoa yhteiskunnasta.
Tehdyn tapaustutkimuksen perusteella voidaan väittää, että brändimallien käyttö poliitikon imagon kirkastamisessa ja viestin selkiinnyttämisessä voi olla hyödyllistä. Näyttäisi myös siltä, että Suomessa tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa menestyy poliitikko (Juha Sipilä), joka pyrkii viestimään todellisista ominaisuuksistaan ja saavutuksistaan. Tästä voidaan päätellä, että maassamme äänestyspäätösten perusteet ovat jokseenkin rationaalisia ja demokratian ideaalin mukaisia.
Tähän työhön on valittu poliittisen markkinoinnin tutkimuskohteista brändit, nimenomaan poliittiset henkilöbrändit, joihin perehdytään tapaustutkimuksen avulla. Tapaustutkimuksena on Juha Sipilän nousu menestyväksi poliitikoksi, ja hänen esiintymisensä vuoden 2015 eduskuntavaalien alla. Työssä tehdään kategorinen ero brändi-imagon ja brändi-identiteetin välille, keskittyen jälkimmäisen tutkimiseen. Brändi-identiteetin tutkimisessa keskitytään siihen, miten brändiä rakennetaan ja mitä siitä halutaan viestiä. Brändi-identiteetti on käytännössä aina positiivinen. Tapaustutkimukseen on valittu Juha Sipilä, koska hänen menestyksestään voidaan päätellä, että brändi-identiteetin rakennuksessa on tehty oikeita valintoja ja viestintä on onnistunut. Työn tarkoitus on arvioida sopivatko poliittisen markkinoinnin työkalut (brändimallit) poliittisen henkilöbrändin rakentamiseen, ja mitä näiden mallien avulla voidaan kertoa yhteiskunnasta.
Tehdyn tapaustutkimuksen perusteella voidaan väittää, että brändimallien käyttö poliitikon imagon kirkastamisessa ja viestin selkiinnyttämisessä voi olla hyödyllistä. Näyttäisi myös siltä, että Suomessa tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa menestyy poliitikko (Juha Sipilä), joka pyrkii viestimään todellisista ominaisuuksistaan ja saavutuksistaan. Tästä voidaan päätellä, että maassamme äänestyspäätösten perusteet ovat jokseenkin rationaalisia ja demokratian ideaalin mukaisia.