Lastensuojelun jälkihuollon prosessikuvaus: kehittämistutkimus lapsiperheiden sosiaalityössä
Savolainen, Helena (2015)
Savolainen, Helena
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505148123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505148123
Tiivistelmä
Kehittämishanke toteutettiin yhteistyössä keskisuuren kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön kanssa. Kehittämishankkeen toimeksiantaja oli kaupungin sosiaalitoimi. Kohdeorganisaatio oli kaupungin lapsiperheiden sosiaalityö. Tavoite oli kuvata kohdeorganisaation lastensuojelun jälkihuollon prosessi. Tarkoituksena oli parantaa ja kehittää lastensuojelun jälkihuollon laatua.
Kehittämishanke toteutettiin kehittämistutkimuksena. Kehittämistutkimuksen ongelma-analyysi sisälsi teoreettisen ja empiirisen ongelma-analyysin. Teoreettisessa ongelma-analyysissa jälkihuollon asiakasta ja prosessia tarkasteltiin prosessin näkökulmasta lainsäädännön ja aikaisemman tutkimustiedon avulla. Empiirinen ongelma-analyysi toteutettiin lapsiperheiden sosiaalityöntekijöiden puolistruktutoituna ryhmähaastatteluna. Kehittämistutkimuksen käytännön kehittäminen tapahtui sitä varten muodostetussa prosessiryhmässä. Käytännön kehittäminen eteni kehittämistutkimuksen vaiheita mukaillen ja kehittämismenetelmänä käytettiin myös prosessin kuvaamista. Käytännön kehittämisen aikana kehittämistutkimuksen tuotoksia arvioitiin, kehitettiin, uudelleen arvioitiin ja jatkokehitettiin. Kehittämistutkimuksen tuotosten arvioinnissa hyödynnettiin lapsiperheiden sosiaalityön tiimiä. Kehittämistutkimuksen tuotoksina tuotettiin kaksi lastensuojelun jälkihuollon prosessikuvausta: toinen sosiaalityöntekijää varten ja toinen jälkihuoltonuorta varten.
Sosiaalityöntekijä voi hyödyntää työntekijälle suunnattua prosessikuvausta jälkihuollon valmistelu- ja siirtymävaiheessa, työskentelyvaiheessa ja päättämisvaiheessa. Prosessikuvaus on muodostettu teoreettisen ja empiirisen ongelma-analyysin tulosten sekä käytännön kehittämisen aikana kertyneen hiljaisen tiedon pohjalta. Työntekijälle suunnatun prosessikuvauksen pohjalta jälkihuoltonuorelle muodostettiin oma prosessikuvaus, jota voi käyttää välineenä jälkihuollosta tiedottamisessa. Konkreettisten prosessikuvausten lisäksi kehittämistutkimuksen ongelma-analyysin ja käytännön kehittämisen aikana kertyi tietoa jälkihuollosta prosessin näkökulmasta.
Kehittämishanke toteutettiin kehittämistutkimuksena. Kehittämistutkimuksen ongelma-analyysi sisälsi teoreettisen ja empiirisen ongelma-analyysin. Teoreettisessa ongelma-analyysissa jälkihuollon asiakasta ja prosessia tarkasteltiin prosessin näkökulmasta lainsäädännön ja aikaisemman tutkimustiedon avulla. Empiirinen ongelma-analyysi toteutettiin lapsiperheiden sosiaalityöntekijöiden puolistruktutoituna ryhmähaastatteluna. Kehittämistutkimuksen käytännön kehittäminen tapahtui sitä varten muodostetussa prosessiryhmässä. Käytännön kehittäminen eteni kehittämistutkimuksen vaiheita mukaillen ja kehittämismenetelmänä käytettiin myös prosessin kuvaamista. Käytännön kehittämisen aikana kehittämistutkimuksen tuotoksia arvioitiin, kehitettiin, uudelleen arvioitiin ja jatkokehitettiin. Kehittämistutkimuksen tuotosten arvioinnissa hyödynnettiin lapsiperheiden sosiaalityön tiimiä. Kehittämistutkimuksen tuotoksina tuotettiin kaksi lastensuojelun jälkihuollon prosessikuvausta: toinen sosiaalityöntekijää varten ja toinen jälkihuoltonuorta varten.
Sosiaalityöntekijä voi hyödyntää työntekijälle suunnattua prosessikuvausta jälkihuollon valmistelu- ja siirtymävaiheessa, työskentelyvaiheessa ja päättämisvaiheessa. Prosessikuvaus on muodostettu teoreettisen ja empiirisen ongelma-analyysin tulosten sekä käytännön kehittämisen aikana kertyneen hiljaisen tiedon pohjalta. Työntekijälle suunnatun prosessikuvauksen pohjalta jälkihuoltonuorelle muodostettiin oma prosessikuvaus, jota voi käyttää välineenä jälkihuollosta tiedottamisessa. Konkreettisten prosessikuvausten lisäksi kehittämistutkimuksen ongelma-analyysin ja käytännön kehittämisen aikana kertyi tietoa jälkihuollosta prosessin näkökulmasta.