SO2-veden korvaaminen rikkihapolla CTMP-prosessissa
Snellman, Sini (2015)
Snellman, Sini
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305603
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Stora Enson Kaukopään tehtaan CTMP-laitokselle.
Työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka rikkidioksidivesi eroaa rikkihaposta CTMP-prosessin loppuhapotuksessa, jossa valkaistu ja pesty priimamassa hapotetaan pH:hon 6,5. Rikkihapon vaikutuksia ajettavuuteen, vaaleuteen, jäännösperoksidiin sekä massan lujuus- ja kuituominaisuuksiin tutkittiin rikkihapon koeajossa.
Teoriaosassa käsiteltiin puun rakennetta ja ominaisuuksia sekä kemikuumahierrettä, sen valmistamista ja sen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosassa käytiin läpi myös rikkidioksidin ja rikkihapon kemiaa ja rikkihapon käyttöturvallisuutta.
Kokeellisessa osassa suunniteltiin ja toteutettiin rikkihapon koeajo. Koeajon tarkoituksena oli selvittää rikkihapon sopivuus loppuhapotukseen laboratoriotulosten perusteella. CTMP-priimamassan vaaleudesta ja KA4:n CTMP-rungon vaaleudesta sekä jäännösperoksidista tehtiin seuranta kahden viikon ajalta. Priiman lujuus- ja kuituominaisuuksia tutkittiin neljä kertaa rikkihapon koeajon aikana. Rikkihappokoeajon tuloksia verrattiin tuloksiin, jotka saatiin käytettäessä rikkidioksidivettä loppuhapotuksessa. Tulosten perusteella rikkihapon käytöllä loppuhapotuksessa ei ole vaikutusta CTMP:n laatuun.
Työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka rikkidioksidivesi eroaa rikkihaposta CTMP-prosessin loppuhapotuksessa, jossa valkaistu ja pesty priimamassa hapotetaan pH:hon 6,5. Rikkihapon vaikutuksia ajettavuuteen, vaaleuteen, jäännösperoksidiin sekä massan lujuus- ja kuituominaisuuksiin tutkittiin rikkihapon koeajossa.
Teoriaosassa käsiteltiin puun rakennetta ja ominaisuuksia sekä kemikuumahierrettä, sen valmistamista ja sen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosassa käytiin läpi myös rikkidioksidin ja rikkihapon kemiaa ja rikkihapon käyttöturvallisuutta.
Kokeellisessa osassa suunniteltiin ja toteutettiin rikkihapon koeajo. Koeajon tarkoituksena oli selvittää rikkihapon sopivuus loppuhapotukseen laboratoriotulosten perusteella. CTMP-priimamassan vaaleudesta ja KA4:n CTMP-rungon vaaleudesta sekä jäännösperoksidista tehtiin seuranta kahden viikon ajalta. Priiman lujuus- ja kuituominaisuuksia tutkittiin neljä kertaa rikkihapon koeajon aikana. Rikkihappokoeajon tuloksia verrattiin tuloksiin, jotka saatiin käytettäessä rikkidioksidivettä loppuhapotuksessa. Tulosten perusteella rikkihapon käytöllä loppuhapotuksessa ei ole vaikutusta CTMP:n laatuun.