Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat : Vaihtoehtojen edut ja haitat
Belov, Mikko (2015)
Belov, Mikko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505137960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505137960
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Suomen kuntien infratuotannon organisoitumista vuonna 2014. Selvitys koskee seuraavia eri infratuotannon kategorioita jotka ovat katu- ja puistotuotanto.
Näistä tutkittiin:
- Organisaatiomalleja, niiden hyviä ja huonoja puolia sekä kehitystä
- Maksuperusteita
- Asiantuntijapalveluiden käyttöä
- Annetun palautteen merkitys ja sen hyödyt
- Tuotannon eriyttämistä
- Henkilöstön sitouttamista muutokseen
- Oman tuotannon minimimäärää
- Mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen
Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelututkimusta, jossa haastateltaville henkilöille lähetettiin etukäteen sähköpostilla kyselylomake. Kyselylomakkeen lisäksi jokainen kunta ja yritys haastateltiin puhelimitse. Kyselylomaketta käytettiin puhelinhaastattelujen pohjana. Onnistuneesti haastateltiin 20 kuntaa ja lisäksi yhdestä kunnasta saatiin osatulokset. Aihetta käsiteltiin myös yhdessä kuntien edustajien kanssa erilaisissa työpajoissa, joissa saatiin palautetta työn toteuttamiseen ja käsiteltäviin aiheisiin. Kunnat tilaavat katu- ja puistorakentamisen palveluitaan itse, joko virastomuotoisena tai yhtiömallein. Tuotanto jakaantuu suurimmaksi osaksi yhä enemmän markkinoilla toimiville yksityisyrityksille, lisäksi suuressa osassa kuntia selvitetään mikä organisoitumistapa olisi juuri heille sopiva ja poliittisia linjauksia pidettiin suurimpana esteenä ja hidasteena näille muutoksille.
Jokainen selvitykseen valittu kunta osallistui tutkimuksen tekemiseen ja puhelinhaastatteluiden pohjalta saatiin hyvä käsitys siitä, miten eri kunnissa edellä mainitut kohdat toteutuvat.
Näistä tutkittiin:
- Organisaatiomalleja, niiden hyviä ja huonoja puolia sekä kehitystä
- Maksuperusteita
- Asiantuntijapalveluiden käyttöä
- Annetun palautteen merkitys ja sen hyödyt
- Tuotannon eriyttämistä
- Henkilöstön sitouttamista muutokseen
- Oman tuotannon minimimäärää
- Mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen
Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelututkimusta, jossa haastateltaville henkilöille lähetettiin etukäteen sähköpostilla kyselylomake. Kyselylomakkeen lisäksi jokainen kunta ja yritys haastateltiin puhelimitse. Kyselylomaketta käytettiin puhelinhaastattelujen pohjana. Onnistuneesti haastateltiin 20 kuntaa ja lisäksi yhdestä kunnasta saatiin osatulokset. Aihetta käsiteltiin myös yhdessä kuntien edustajien kanssa erilaisissa työpajoissa, joissa saatiin palautetta työn toteuttamiseen ja käsiteltäviin aiheisiin. Kunnat tilaavat katu- ja puistorakentamisen palveluitaan itse, joko virastomuotoisena tai yhtiömallein. Tuotanto jakaantuu suurimmaksi osaksi yhä enemmän markkinoilla toimiville yksityisyrityksille, lisäksi suuressa osassa kuntia selvitetään mikä organisoitumistapa olisi juuri heille sopiva ja poliittisia linjauksia pidettiin suurimpana esteenä ja hidasteena näille muutoksille.
Jokainen selvitykseen valittu kunta osallistui tutkimuksen tekemiseen ja puhelinhaastatteluiden pohjalta saatiin hyvä käsitys siitä, miten eri kunnissa edellä mainitut kohdat toteutuvat.