Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Verensiirron opetus sairaanhoitajakoulutuksessa
Korkalainen, Piia; Taajamo, Mimmi (2015)
Korkalainen, Piia
Taajamo, Mimmi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127716
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla verensiirron opetusta sairaanhoitajakoulutuksessa Metropolia AMK:ssa opettajien näkökulmasta. Tavoitteena on hyödyntää opinnäytetyön tuloksia kehitettäessä verensiirtojen opetusta sekä Veripalvelun www-sivuille tarjottavaa koulutusmateriaalia.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Aineisto kerättiin kirurgisen potilaan hoitotyö -opintojakson opettajilta (n=3), jotka opettavat verensiirtoa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.
Verensiirron opetus sairaanhoitajakoulutuksessa vaikutti opinnäytetyöstä saadun aineiston perusteella olevan opetussuunnitelman osaamistavoitteiden suuntaista ja opetusmenetelmiltään monipuolista. Opetuksessa käytettävä opetusmateriaali oli vaihdettu vanhentunutta tietoa sisältäneestä kirjasta ajantasaiseen materiaaliin ja sitä tarkasteltiin rakentavan kriittisesti. Verensiirron opetuksen sisältö ja osaamisen arvioinnin kysymykset vaikuttivat olevan ajankohtaisia ja oleellisia turvallisen verensiirron toteutuksen opetuksen kannalta. Opettajat olivat motivoituneita ja kiinnostuneita aiheesta ja pitivät omaa osaamistaan ajan tasalla. Opettajat käyttivät monipuolisia opetusmenetelmiä aktivoidakseen ja osallistaakseen opiskelijoita oppimaan. Opettajat olivat itse kehittäneet lisää aktivoivia ja osallistavia opetus-menetelmiä ja olivat ottaneet ne hyvin käyttöön. Opettajat esittivät haastattelussa kehitys-ehdotuksia ja osoittivat siten kiinnostustaan kehittää edelleen verensiirron opetusta ja osaamista.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä sekä verensiirron opetusta että Veripalvelun www-sivuille tarjottavaa koulutusmateriaalia. Verensiirron opetuksesta osa on itsenäisesti tapahtuvaa opiskelua, jossa kannattaa hyödyntää vuonna 2011 uudistettua Verensiirron ABO – verkkokurssia. Veripalvelun puolestaan on hyvä tarjota www -sivuillaan erilaisia opiskelijoita huomioivaa, turvalliseen verensiirtoon liittyvää opiskelumateriaalia, joka on hyödynnettävissä joko itsenäisen opiskelun materiaalina tai osana jotakin opintokokonaisuutta. Jatkotutkimusaiheina olisi hyvä selvittää, miten sairaanhoitajaopiskelijat kokevat verensiirron opetuksen, millaista verensiirron opetus on muissa ammattikorkeakouluissa ja onko opetuksessa suuria eroja valtakunnallisesti sekä millaisia kokemuksia sairaaloissa verensiirtoja toteuttavilla sairaanhoitajilla on omasta verensiirron osaamisestaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Aineisto kerättiin kirurgisen potilaan hoitotyö -opintojakson opettajilta (n=3), jotka opettavat verensiirtoa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.
Verensiirron opetus sairaanhoitajakoulutuksessa vaikutti opinnäytetyöstä saadun aineiston perusteella olevan opetussuunnitelman osaamistavoitteiden suuntaista ja opetusmenetelmiltään monipuolista. Opetuksessa käytettävä opetusmateriaali oli vaihdettu vanhentunutta tietoa sisältäneestä kirjasta ajantasaiseen materiaaliin ja sitä tarkasteltiin rakentavan kriittisesti. Verensiirron opetuksen sisältö ja osaamisen arvioinnin kysymykset vaikuttivat olevan ajankohtaisia ja oleellisia turvallisen verensiirron toteutuksen opetuksen kannalta. Opettajat olivat motivoituneita ja kiinnostuneita aiheesta ja pitivät omaa osaamistaan ajan tasalla. Opettajat käyttivät monipuolisia opetusmenetelmiä aktivoidakseen ja osallistaakseen opiskelijoita oppimaan. Opettajat olivat itse kehittäneet lisää aktivoivia ja osallistavia opetus-menetelmiä ja olivat ottaneet ne hyvin käyttöön. Opettajat esittivät haastattelussa kehitys-ehdotuksia ja osoittivat siten kiinnostustaan kehittää edelleen verensiirron opetusta ja osaamista.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä sekä verensiirron opetusta että Veripalvelun www-sivuille tarjottavaa koulutusmateriaalia. Verensiirron opetuksesta osa on itsenäisesti tapahtuvaa opiskelua, jossa kannattaa hyödyntää vuonna 2011 uudistettua Verensiirron ABO – verkkokurssia. Veripalvelun puolestaan on hyvä tarjota www -sivuillaan erilaisia opiskelijoita huomioivaa, turvalliseen verensiirtoon liittyvää opiskelumateriaalia, joka on hyödynnettävissä joko itsenäisen opiskelun materiaalina tai osana jotakin opintokokonaisuutta. Jatkotutkimusaiheina olisi hyvä selvittää, miten sairaanhoitajaopiskelijat kokevat verensiirron opetuksen, millaista verensiirron opetus on muissa ammattikorkeakouluissa ja onko opetuksessa suuria eroja valtakunnallisesti sekä millaisia kokemuksia sairaaloissa verensiirtoja toteuttavilla sairaanhoitajilla on omasta verensiirron osaamisestaan.