Kokemuksia ja näkemyksiä aluekehittelystä - Case: Hyvinvointikeskus
Tepponen, Taina; Korkolainen, Miikkali (2015)
Tepponen, Taina
Korkolainen, Miikkali
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505087061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505087061
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida Learning by Developing –oppimismallin toteutumista aluekehityksen tukena sairaanhoitajaopintojen kolmannen vuoden kehittämisprojektin aikana. Tarkoituksena oli hankkia tietoa siitä, miten LbD -oppimismallin ominaispiirteet toteutuivat kehittämistyön aikana ja millaisia vaikutuksia siitä on seurannut aluekehityksen sekä oppimisen kannalta.
Kolmannen vuoden kehittämisprojekti oli osana Kehitysyhtiö Posintra Oy:n ”Nuorta yrittäjyyttä hyvinvointialalle” –hanketta. Lähtökohtaisesti Hyvinvointikeskus kehittämisprojektin ajatuksena oli matalan kynnyksen palvelu, jonne kävijän on helppo tulla. Kehittämistyössä tuotettiin tietoa Hyvinvointikeskus- konseptin kehittämiseen.
Tutkimusaineiston keräsimme kehittämishankkeessa toimineiden eri tahojen edustajilta tee-mahaastattelulla. Haastatteluiden teemat muotoutuivat LbD -mallin ominaispiirteistä.
Kaikkien haastateltavien mukaan projektin työympäristö oli kokonaisuudessaan autenttinen eli verrattavissa vastaavaan tosi elämän työympäristöön. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että projektin lopputulos oli konkreettinen. Kumppanuuden todettiin toteutuneen projektissa tasavertaisuuden ja yhteisen tahtotilan löytymisen kautta, joiden avulla projektiryhmässä tapahtui myös verkostoitumista. Kokemuksellisuus toteutui projektissa mahdollisuutena oppia ja saada kokemuksia tavalla, joka ei muutoin olisi käytännössä saatavilla. Luovuus näyttäytyi projektissa erilaisten leirien ja tapahtumien muodossa. Tutkimustiedon merkitystä projektille pidettiin tärkeänä ja sitä korostettiin varsinkin suunnitelmavaiheissa. Suurimpina haasteina mainittiin yhteisen päämäärän ja tahtotilan muodostuminen sekä projektiryhmän sisäinen tiedonkulku.
Kehittämisprojektilla saatiin aikaan uudenlainen palvelumuoto Porvooseen. Hyvinvointikeskus toimii Porvoon Gammelbackassa. Projekti vahvisti mukana olleiden eri toimijoiden ammatillista osaamista sekä synnytti uudenlaisia työtapoja, verkostoja ja tietopohjaa, jota voidaan hyödyntää jatkossakin. Esimerkkinä voidaan mainita opiskelijoiden keräämän tutkitun taustatiedon hyödyntäminen mm. Porvoon kaupungin kehittämislinjauksissa. Näin ollen voidaan todeta, että Learning by Developing -oppimismalli on toteutunut hyvin ja siitä on ollut hyötyä monelle taholle.
Kolmannen vuoden kehittämisprojekti oli osana Kehitysyhtiö Posintra Oy:n ”Nuorta yrittäjyyttä hyvinvointialalle” –hanketta. Lähtökohtaisesti Hyvinvointikeskus kehittämisprojektin ajatuksena oli matalan kynnyksen palvelu, jonne kävijän on helppo tulla. Kehittämistyössä tuotettiin tietoa Hyvinvointikeskus- konseptin kehittämiseen.
Tutkimusaineiston keräsimme kehittämishankkeessa toimineiden eri tahojen edustajilta tee-mahaastattelulla. Haastatteluiden teemat muotoutuivat LbD -mallin ominaispiirteistä.
Kaikkien haastateltavien mukaan projektin työympäristö oli kokonaisuudessaan autenttinen eli verrattavissa vastaavaan tosi elämän työympäristöön. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että projektin lopputulos oli konkreettinen. Kumppanuuden todettiin toteutuneen projektissa tasavertaisuuden ja yhteisen tahtotilan löytymisen kautta, joiden avulla projektiryhmässä tapahtui myös verkostoitumista. Kokemuksellisuus toteutui projektissa mahdollisuutena oppia ja saada kokemuksia tavalla, joka ei muutoin olisi käytännössä saatavilla. Luovuus näyttäytyi projektissa erilaisten leirien ja tapahtumien muodossa. Tutkimustiedon merkitystä projektille pidettiin tärkeänä ja sitä korostettiin varsinkin suunnitelmavaiheissa. Suurimpina haasteina mainittiin yhteisen päämäärän ja tahtotilan muodostuminen sekä projektiryhmän sisäinen tiedonkulku.
Kehittämisprojektilla saatiin aikaan uudenlainen palvelumuoto Porvooseen. Hyvinvointikeskus toimii Porvoon Gammelbackassa. Projekti vahvisti mukana olleiden eri toimijoiden ammatillista osaamista sekä synnytti uudenlaisia työtapoja, verkostoja ja tietopohjaa, jota voidaan hyödyntää jatkossakin. Esimerkkinä voidaan mainita opiskelijoiden keräämän tutkitun taustatiedon hyödyntäminen mm. Porvoon kaupungin kehittämislinjauksissa. Näin ollen voidaan todeta, että Learning by Developing -oppimismalli on toteutunut hyvin ja siitä on ollut hyötyä monelle taholle.