Mbody menetelmällä mitattujen isojen reisilihasten EMG-aktiivisuus nousujohteisessa kestävyysjuoksu- ja polkupyöräergometrikuormituksessa
Partanen, Anne; Outakoski, Otto (2015)
Partanen, Anne
Outakoski, Otto
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505107179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505107179
Tiivistelmä
Tuore sensoriteknologia mahdollistaa EMG:n eli lihasaktiivisuuden mittaamisen kenttäolosuhteissa. Tämä luo uusia mahdollisuuksia tutkia lihasten käyttäytymistä, ja siten kehittää eri liikuntamuotoja. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Myontec Oy:n valmistamien Mbody älytekstiilien avulla isojen reisilihasten EMG aktiivisuutta vauhdiltaan nousujohteisessa kestävyysjuoksussa ja teholtaan nousujohteisessa polkupyöräergometrikuormituksessa. Tarkoituksena oli selvittää, millä tasolla Mbody menetelmällä mitattu EMG aktiivisuus näissä perusliikuntamuodoissa vaihtelee verrattuna yksilöllisiin maksimiaktiivisuuksiin ja ilmeneekö etureisien ja takareisien EMG aktiivisuuksissa taitekohtia ja/tai erityisiä muutoksia suoritustehoa nostettaessa. Tutkimus toteutettiin Myontec Oy:n toimeksiannosta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen kanssa.
Koehenkilöinä oli yhteensä 16 liikunnanohjaajaopiskelijaa. Mittauksiin kuului maksimaalinen 20 metrin juoksu, -kevennyshyppy, -kyykky, vauhdiltaan nousujohteinen kestävyysjuoksusuoritus sekä teholtaan nousujohteinen polkupyöräergometrisuoritus. Mittaukset toteutettiin kaksi kertaa. Vauhdiltaan nousujohteinen kestävyysjuoksusuoritus juostiin 200m radalla, ja nopeutta nostettiin joka kierroksen jälkeen. Tehoiltaan nousujohteinen polkupyöräergometritesti aloitettiin 50 watin kuormalla, jonka jälkeen kuormaa lisättiin kahden minuutin välein 25 watilla. Kestävyysjuoksu- ja polkupyöräergometritestit suoritettiin uupumukseen asti.
Vauhdiltaan nousujohteisessa kestävyysjuoksussa viisi vauhtiporrasta ennen maksimitasoa tapahtui 4,9 prosenttiyksikön nousu summa EMG aktiivisuudessa. Uupumukseen johtaneella kierroksella takareisien osuus summa EMG:stä oli 60,5 % ja etureisien 39,5 %. Teholtaan nousujohteisessa polkupyöräergometrisuorituksessa suurimmat nousut EMG aktiivisuudessa saavutettiin kolmella viimeisellä kuormalla ennen maksimitasoa. Tällöin EMG-aktiivisuuksien prosenttiosuudet olivat max -75 W tasolla 57,8 %, max -50 W tasolla 68,6 % ja max -25 W tasolla 81,8 %.
Tutkimuksen päälöydös oli se, että vauhdiltaan nousujohteisessa kestävyysjuoksutestissä vauhdin lisäys näyttää tapahtuvan takareisien aktiivisuuden kasvuna. Toinen päälöydös oli mahdollisen kynnyksen löytyminen, jossa lihasryhmien summa EMG:ssä tapahtui jyrkempi kasvu noin viisi nopeusporrasta ennen uupumista. Teholtaan nousujohteisessa polkupyöräergometrisuorituksesta päälöydökseksi nousi se, että EMG:n kasvussa näyttäisi olevan selkeä kynnys noin 75 W ennen uupumistehoa.
Koehenkilöinä oli yhteensä 16 liikunnanohjaajaopiskelijaa. Mittauksiin kuului maksimaalinen 20 metrin juoksu, -kevennyshyppy, -kyykky, vauhdiltaan nousujohteinen kestävyysjuoksusuoritus sekä teholtaan nousujohteinen polkupyöräergometrisuoritus. Mittaukset toteutettiin kaksi kertaa. Vauhdiltaan nousujohteinen kestävyysjuoksusuoritus juostiin 200m radalla, ja nopeutta nostettiin joka kierroksen jälkeen. Tehoiltaan nousujohteinen polkupyöräergometritesti aloitettiin 50 watin kuormalla, jonka jälkeen kuormaa lisättiin kahden minuutin välein 25 watilla. Kestävyysjuoksu- ja polkupyöräergometritestit suoritettiin uupumukseen asti.
Vauhdiltaan nousujohteisessa kestävyysjuoksussa viisi vauhtiporrasta ennen maksimitasoa tapahtui 4,9 prosenttiyksikön nousu summa EMG aktiivisuudessa. Uupumukseen johtaneella kierroksella takareisien osuus summa EMG:stä oli 60,5 % ja etureisien 39,5 %. Teholtaan nousujohteisessa polkupyöräergometrisuorituksessa suurimmat nousut EMG aktiivisuudessa saavutettiin kolmella viimeisellä kuormalla ennen maksimitasoa. Tällöin EMG-aktiivisuuksien prosenttiosuudet olivat max -75 W tasolla 57,8 %, max -50 W tasolla 68,6 % ja max -25 W tasolla 81,8 %.
Tutkimuksen päälöydös oli se, että vauhdiltaan nousujohteisessa kestävyysjuoksutestissä vauhdin lisäys näyttää tapahtuvan takareisien aktiivisuuden kasvuna. Toinen päälöydös oli mahdollisen kynnyksen löytyminen, jossa lihasryhmien summa EMG:ssä tapahtui jyrkempi kasvu noin viisi nopeusporrasta ennen uupumista. Teholtaan nousujohteisessa polkupyöräergometrisuorituksesta päälöydökseksi nousi se, että EMG:n kasvussa näyttäisi olevan selkeä kynnys noin 75 W ennen uupumistehoa.