Riittää, että itse tietää kuka on : Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten kuurojen kokemuksia syrjinnästä
Vähä-Ruona, Riika; Leppä, Joonas (2015)
Vähä-Ruona, Riika
Leppä, Joonas
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295454
Tiivistelmä
Leppä, Joonas ja Vähä-Ruona, Riika. Riittää, että itse tietää kuka on – Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten kuurojen kokemuksia syrjinnästä. Kevät 2015, 50 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutusohjelma, tulkki (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaista syrjintää seksuaalivähemmistöihin kuuluvat 18–29-vuotiaat nuoret kuurot ovat elämän eri osa-alueilla kohdanneet seksuaalisen suuntautumisensa takia. Tavoitteena oli myös selvittää, identifioituvatko haastateltavat kahteen eri vähemmistöön, eli seksuaalivähemmistöön ja viittomakielisten vähemmistöön, vai kahteen sisäkkäiseen, eli viittomakieliseen seksuaalivähemmistöön.
Tutkimusaineiston keruumenetelmänä käytettiin henkilökohtaisia teemahaastatteluja. Haastateltavia etsittiin sosiaalisen median kautta ja muutamalle kohde-ryhmän profiiliin sopivalle lähetettiin henkilökohtaisesti haastattelukutsu. Kolme haastattelua toteutettiin.
Kaksi haastateltavaa oli kokenut syrjintää seksuaalisen suuntautumisensa takia. Syrjintä oli ilmennyt muun muassa pilkkaamisena ja haukkumisena, eikä haastateltavien seksuaalista suuntautumista ollut hyväksytty. Syrjintää oli tapahtunut eniten kouluelämässä ja perheessä. Kaikki haastateltavat identifioituivat vähemmistöihin eri tavalla.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutusohjelma, tulkki (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaista syrjintää seksuaalivähemmistöihin kuuluvat 18–29-vuotiaat nuoret kuurot ovat elämän eri osa-alueilla kohdanneet seksuaalisen suuntautumisensa takia. Tavoitteena oli myös selvittää, identifioituvatko haastateltavat kahteen eri vähemmistöön, eli seksuaalivähemmistöön ja viittomakielisten vähemmistöön, vai kahteen sisäkkäiseen, eli viittomakieliseen seksuaalivähemmistöön.
Tutkimusaineiston keruumenetelmänä käytettiin henkilökohtaisia teemahaastatteluja. Haastateltavia etsittiin sosiaalisen median kautta ja muutamalle kohde-ryhmän profiiliin sopivalle lähetettiin henkilökohtaisesti haastattelukutsu. Kolme haastattelua toteutettiin.
Kaksi haastateltavaa oli kokenut syrjintää seksuaalisen suuntautumisensa takia. Syrjintä oli ilmennyt muun muassa pilkkaamisena ja haukkumisena, eikä haastateltavien seksuaalista suuntautumista ollut hyväksytty. Syrjintää oli tapahtunut eniten kouluelämässä ja perheessä. Kaikki haastateltavat identifioituivat vähemmistöihin eri tavalla.