PUHELINTULKKAUKSEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI SUOMALAISTEN VIRANOMAISTEN NÄKÖKULMASTA
Jafar Zadeh, Pouya (2015)
Jafar Zadeh, Pouya
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505087055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505087055
Tiivistelmä
Puhelintulkkaus on puhelimen tai neuvottelulaitteiden kautta tapahtuvaa tulkkausta, jossa kaikki osapuolet eivät välttämättä ole fyysisesti läsnä samassa paikassa. Puhelitulkkauksen ominaisuudet ja erityispiireteet, kuten non-verbaalisten viestintätapojen puuttuminen ja tekniikasta riippuvaisuus, tekevät siitä kiinnostavan tutkimuskohteen. Opinnäytteen tavoitteena oli selvittää, miten tietyt puhelintulkkaukseen liittyvät tekijät vaikuttavat tulkkauksen onnistumiseen ja sen laadun ylläpitämiseen. Tutkimus pohjautuu suomalaisten viranomaisten näkökulmiin ja käsittelee viranomaisten puhelintulkkaukseen liittyvää käyttötaustaa, kokemusta, resursseja, odotuksia ja edellytyksiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös puhelintulkkauksen historiaa ja nykytilannetta. Opinnäyte on laadultaan ensimmäinen Suomessa puhelintulkkausta käsittelevä tutkimus ja sen tarkoituksena on palvella viranomaisia, tulkkeja ja tulkkikeskuksia.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Semantix Finland oy:n kanssa. Tutkimuksen aineiston keruu suoritettiin Webropol-järjestelmän sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka läheteltiin yhteistyötahon asiakasraekesiterissä oleville eri ammattiryhmien edustamille viranomaisille.
Tutkimus on määrällinen eli kvantitatiivinen ja perustuu aineiston kuvaamiseen ja analyysiin tilastojen, lukujen ja matemaattisen menetelmien avulla. Sen tavoitteena on selvittää, tarkastella ja analysoida asioita hyödyntämällä tilastoanalyysin metodeja ja menetelmiä.
Kyselystä saatuja tuloksia analysoitiin Webropolin ja muiden analyysiohjelmien avulla ja esiteltiin graafisilla kuvioilla. Tulosten mukaan viranomaiset käyttävät puhelintulkkausta nopean saatavuuden, organisaationsa ohjeistuksen ja laajan kielivalikoiman takia. 82,9 % viranomaisilla ei ole puhelintulkkaukseen tarkoitettuja laitteita, jotka osaltaan vaikuttavat laadukkaan äänen toistamiseen ja vastanottamiseen. Tämän lisäksi puhelintulkkaukseen liittyvien ohjeiden ja ohjeistusten määrä oli alhaisella tasolla.
Tutkimuksen mukaan äänenlaatu, tulkin ammattitaito, viranomaisen kokemuksen taso ja resurssit vaikuttavat tulkkauksen laatuun. Puhelintulkkaus kehittyy ja laajenee nopeasti ja puhelintulkkauksen kehittämiseen tarvitaan viranomaisten, tulkkikeskuksien ja tulkkien tukea.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Semantix Finland oy:n kanssa. Tutkimuksen aineiston keruu suoritettiin Webropol-järjestelmän sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka läheteltiin yhteistyötahon asiakasraekesiterissä oleville eri ammattiryhmien edustamille viranomaisille.
Tutkimus on määrällinen eli kvantitatiivinen ja perustuu aineiston kuvaamiseen ja analyysiin tilastojen, lukujen ja matemaattisen menetelmien avulla. Sen tavoitteena on selvittää, tarkastella ja analysoida asioita hyödyntämällä tilastoanalyysin metodeja ja menetelmiä.
Kyselystä saatuja tuloksia analysoitiin Webropolin ja muiden analyysiohjelmien avulla ja esiteltiin graafisilla kuvioilla. Tulosten mukaan viranomaiset käyttävät puhelintulkkausta nopean saatavuuden, organisaationsa ohjeistuksen ja laajan kielivalikoiman takia. 82,9 % viranomaisilla ei ole puhelintulkkaukseen tarkoitettuja laitteita, jotka osaltaan vaikuttavat laadukkaan äänen toistamiseen ja vastanottamiseen. Tämän lisäksi puhelintulkkaukseen liittyvien ohjeiden ja ohjeistusten määrä oli alhaisella tasolla.
Tutkimuksen mukaan äänenlaatu, tulkin ammattitaito, viranomaisen kokemuksen taso ja resurssit vaikuttavat tulkkauksen laatuun. Puhelintulkkaus kehittyy ja laajenee nopeasti ja puhelintulkkauksen kehittämiseen tarvitaan viranomaisten, tulkkikeskuksien ja tulkkien tukea.