Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa : tietomallinnuksen käyttö kouluhankkeessa
Lehtoviita, Timo (2015)
Lehtoviita, Timo
Editoija
Saimaan ammattikorkeakoulu
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-15-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-15-1
Tiivistelmä
Etelä-Karjalassa toteutettiin vuosina 2012–2015 ”Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa” -kehityshanke, jonka työnimenä oli TOKA-projekti. Hankkeen toteutuksesta vastasi Saimaan ammattikorkeakoulu. Tavoitteena oli luoda rakentamisen tietomallintamisen osaamisverkosto ja saada sen avulla pysyvä osaamispohja tietomallipohjaiselle toimintatavalle rakennusalalle Etelä-Karjalassa. Projektin toisena päätavoitteena oli tilaajaorganisaatioiden tiedon ja ymmärryksen lisääminen tietomallien hyödyistä. Projekti keskittyi talonrakennusalan tietomallintamiseen ja siinä oli mukana 17 rakennusalan toimijaa. Oleellisena osana hanketta oli testata Yleisten tietomallivaatimusten 2012 (YTV 2012) mukaista tietomallipohjaista toimintatapaa ja -prosessia todellisissa rakennushankkeissa. Yhdeksi pilottikohteeksi valittiin Savonlinnan kaupungin Nojanmaan koulu 2012 -rakennushanke, jossa rakennuttajakonsulttina toimi Savonlinnan kaupungin toimeksiannosta Etelä-Karjalassa toimiva Ramboll CM Oy (ennen Pöyry CM Oy). Tässä julkaisussa kuvataan hankkeessa tehtyjä tietomallipohjaisen prosessin toimenpiteitä ja saatuja kokemuksia esisuunnitteluvaiheen ja yleissuunnitteluvaiheen aikana sekä esitetään kehittämis- ja parannusehdotuksia käytettäessä tietomallinnusta rakennushankkeessa.
Tilaaja teki päätöksen tietomallintamisesta hankesuunnitteluvaiheen jälkeen ennen erikoissuunnittelijoiden valintaa. Arkkitehti oli valittu hankesuunnitteluvaiheessa ja hän käytti suunnittelussa apuna tietomallinnusta. Yleisten tietomallivaatimusten mukaisesta arkkitehtisuunnittelusta sovittiin erikoissuunnittelijoiden valinnan yhteydessä. Erikoissuunnittelulle asetettiin YTV 2012 mukaiset vaatimukset suunnittelijoita valittaessa tietomallinnussuunnitelman sekä tietomallien sisältöjä ja tarkkuustasoja kuvaavien dokumenttien avulla. Hankkeen tietomallikoordinaattorina toimi rakennuttajakonsultti, jonka vastuulla oli tietomallipohjaisen toimintatavan ohjaus sekä eri mallien yhdistelmämallin tarkastus. Mallinnus käynnistettiin mallinnuksen aloituskokouksella. Jokainen suunnitteluosapuoli tuotti omalla mallinnusohjelmallaan projektipankkiin ifc-mallin muiden tahojen käyttöön. Tilaaja ja käyttäjä tutkivat malleja katseluohjelmilla ja antoivat niistä palautetta suunnittelijoille. Erikoissuunnittelijat käyttivät arkkitehtimallia lähtötietona omassa mallinnuksessa. Tietomallikoordinaattori teki erikoissuunnittelijoiden mallien ja arkkitehtimallin yhteensovituksen Solibri Model Checker -ohjelmalla.
Yleisten tietomallivaatimusten mukainen toimintatapa oli kaikille osapuolille uusi ja siksi tietomallinnusyhteistyö eri suunnittelijoiden välillä ei aluksi ollut sujuvaa. Suunnittelu saatiin kuitenkin toteutettua mallipohjaisesti ja eri osapuolet kokivat mallinnuksen hyödylliseksi oman tehtävän sekä hankkeen kokonaisuuden kannalta. Mallinnusprosessissa korostui arkkitehtimallin keskeinen rooli. Suunnittelijat korostivat tietomallikoordinoinnin keskeistä merkitystä. Tilaaja ja käyttäjä kokivat mallien käytön hyödylliseksi erityisesti niiden havainnollisuuden takia.
Tietomallien tehokas käyttö ja hyödyntäminen rakennushankkeessa vaatii hankkeen kaikilta osapuolilta sitoutumista tilaajan asettamiin tietomallien käyttöä koskeviin tavoitteisiin. Tilaajalla on oltava tietomalliosaamista ja -ymmärrystä niin paljon, että hän kykenee määrittelemään tietomallinnukselle asetettavat tavoitteet ja käyttötarkoitukset. Ne luovat pohjan tietomallipohjaisen hankkeen onnistumiselle.
Tilaaja teki päätöksen tietomallintamisesta hankesuunnitteluvaiheen jälkeen ennen erikoissuunnittelijoiden valintaa. Arkkitehti oli valittu hankesuunnitteluvaiheessa ja hän käytti suunnittelussa apuna tietomallinnusta. Yleisten tietomallivaatimusten mukaisesta arkkitehtisuunnittelusta sovittiin erikoissuunnittelijoiden valinnan yhteydessä. Erikoissuunnittelulle asetettiin YTV 2012 mukaiset vaatimukset suunnittelijoita valittaessa tietomallinnussuunnitelman sekä tietomallien sisältöjä ja tarkkuustasoja kuvaavien dokumenttien avulla. Hankkeen tietomallikoordinaattorina toimi rakennuttajakonsultti, jonka vastuulla oli tietomallipohjaisen toimintatavan ohjaus sekä eri mallien yhdistelmämallin tarkastus. Mallinnus käynnistettiin mallinnuksen aloituskokouksella. Jokainen suunnitteluosapuoli tuotti omalla mallinnusohjelmallaan projektipankkiin ifc-mallin muiden tahojen käyttöön. Tilaaja ja käyttäjä tutkivat malleja katseluohjelmilla ja antoivat niistä palautetta suunnittelijoille. Erikoissuunnittelijat käyttivät arkkitehtimallia lähtötietona omassa mallinnuksessa. Tietomallikoordinaattori teki erikoissuunnittelijoiden mallien ja arkkitehtimallin yhteensovituksen Solibri Model Checker -ohjelmalla.
Yleisten tietomallivaatimusten mukainen toimintatapa oli kaikille osapuolille uusi ja siksi tietomallinnusyhteistyö eri suunnittelijoiden välillä ei aluksi ollut sujuvaa. Suunnittelu saatiin kuitenkin toteutettua mallipohjaisesti ja eri osapuolet kokivat mallinnuksen hyödylliseksi oman tehtävän sekä hankkeen kokonaisuuden kannalta. Mallinnusprosessissa korostui arkkitehtimallin keskeinen rooli. Suunnittelijat korostivat tietomallikoordinoinnin keskeistä merkitystä. Tilaaja ja käyttäjä kokivat mallien käytön hyödylliseksi erityisesti niiden havainnollisuuden takia.
Tietomallien tehokas käyttö ja hyödyntäminen rakennushankkeessa vaatii hankkeen kaikilta osapuolilta sitoutumista tilaajan asettamiin tietomallien käyttöä koskeviin tavoitteisiin. Tilaajalla on oltava tietomalliosaamista ja -ymmärrystä niin paljon, että hän kykenee määrittelemään tietomallinnukselle asetettavat tavoitteet ja käyttötarkoitukset. Ne luovat pohjan tietomallipohjaisen hankkeen onnistumiselle.