Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa
Lehto, Heini (2015)
Lehto, Heini
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305574
Tiivistelmä
Vanhat, käytössä olevat rakennukset kuluttavat ison osan kaikesta tuotetusta energiasta, mutta niiden energiatehokkuutta on mahdollista parantaa tehokkailla korjaus- ja muutostöillä. Korjaushankkeeseen ryhdyttäessä on muistettava, että energiatehokkuusmääräykset koskevat nykyään myös luvanvaraista korjausrakentamista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella eri mahdollisuuksia parantaa vuonna 1987 valmistuneen omakotitalon energiatehokkuutta. Työssä laadittiin esimerk-kejä korjausehdotuksista, jotka koskevat lisälämmöneristämistä yläpohjan osal-ta, ikkunoiden ja ovien vaihtoa sekä ilmanvaihtoa. Muutoksia vertailtiin tasaus- ja lämpöhäviölaskennalla.
Työssä etsittiin vaipan tiiveyteen liittyvät kohdetalon ongelmakohdat tiiviysmittauksen ja lämpökamerakuvauksen avulla. Talotekniikan nykytilanne selvitettiin tilaajan antamien lausuntojen perusteella. Käytännöllisiä parannusehdotuksia selvitettiin aiheeseen liittyvien eri lähteiden kautta. Suunnitelluista parannusehdotuksista tehtiin energiatehokkuuslaskelmia tasaus- ja lämpöhäviölaskennalla. Tuloksia vertailtiin keskenään ja tutkittiin, millaisella yhdistelmällä saataisiin parannettua rakennuksen energiatehokkuutta.
Laskennallisista tuloksista voidaan päätellä, että paras tulos saavutettaisiin lisäeristämällä kohteen suhteellisen laaja yläpohja ja vaihtamalla ikkunat ja ovet uusiin. Talon paremman sisäilman ja energiatehokkuuden vuoksi ilmanvaihdon koneellistaminen olisi myös suositeltavaa remontoinnin yhteydessä, mikäli se koetaan teknisesti ja taloudellisesti mahdolliseksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella eri mahdollisuuksia parantaa vuonna 1987 valmistuneen omakotitalon energiatehokkuutta. Työssä laadittiin esimerk-kejä korjausehdotuksista, jotka koskevat lisälämmöneristämistä yläpohjan osal-ta, ikkunoiden ja ovien vaihtoa sekä ilmanvaihtoa. Muutoksia vertailtiin tasaus- ja lämpöhäviölaskennalla.
Työssä etsittiin vaipan tiiveyteen liittyvät kohdetalon ongelmakohdat tiiviysmittauksen ja lämpökamerakuvauksen avulla. Talotekniikan nykytilanne selvitettiin tilaajan antamien lausuntojen perusteella. Käytännöllisiä parannusehdotuksia selvitettiin aiheeseen liittyvien eri lähteiden kautta. Suunnitelluista parannusehdotuksista tehtiin energiatehokkuuslaskelmia tasaus- ja lämpöhäviölaskennalla. Tuloksia vertailtiin keskenään ja tutkittiin, millaisella yhdistelmällä saataisiin parannettua rakennuksen energiatehokkuutta.
Laskennallisista tuloksista voidaan päätellä, että paras tulos saavutettaisiin lisäeristämällä kohteen suhteellisen laaja yläpohja ja vaihtamalla ikkunat ja ovet uusiin. Talon paremman sisäilman ja energiatehokkuuden vuoksi ilmanvaihdon koneellistaminen olisi myös suositeltavaa remontoinnin yhteydessä, mikäli se koetaan teknisesti ja taloudellisesti mahdolliseksi.