"Kyllä siihen on hyvä aina palata ja tutkiskella ja miettiä" : LASTENOHJAAJIEN KOKEMUKSIA TYÖSTÄ JA TYÖNOHJAUKSESTA TAMPEREEN HIIPPAKUNNASSA
Halttula, Anne (2015)
Halttula, Anne
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505045767
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505045767
Tiivistelmä
Halttula, Anne. ”Kyllä siihen on hyvä aina palata ja tutkiskella ja miettiä”, Lastenohjaajien kokemuksia työstä ja työnohjauksesta Tampereen hiippakunnassa. Diak Järvenpää, kevät 2015, 71 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi(AMK)- Kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja ja lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esille lastenohjaajien työnohjauksen taustalla olevia osatekijöitä, jotka liittyvät työn muutoksiin, työn kehittämiseen, ammatillisuuteen sekä työhyvinvointiin. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, millaisena lastenohjaajat kokevat työnohjauksen ja mikä merkitys työnohjauksella on lastenohjaajien ammatilliselle kasvulle ja työssä jaksamiselle.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin teemahaastatteluina. Yksilöhaastatteluihin osallistui neljä lastenohjaajaa Tampereen hiippakunnasta. Teemahaastatteluina kerätyn aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulosten mukaan lastenohjaajien työhön liittyi useita muutoksia. Osaamisen uudistamisella ja laajentamisella on pyritty vastaamaan varhaiskasvatuksen muuttuviin tarpeisiin. Koulutus, työssä uusiutuminen ja työn itsenäinen luonne ovat olennainen osa lastenohjaajien työn kehittämistä ja ammatillista kasvua. Työn perustana olevat arvot ja eettisyys tukevat ammatillisuutta sekä työn muutoksissa ja ristiriitatilanteissa. Lastenohjaajien työssä työhyvinvointi on oleellinen osa työssä jaksamista. Erityisesti työyhteisö, työn sisältö ja työympäristö tulivat esille työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä.
Tulokset osoittivat työnohjauksen tukeneen suurimmaksi osaksi lastenohjaajien ammatillista kasvua. Työnohjauksessa jaetut näkökulmat vahvistivat ammatillisia kykyjä, ammatti-identiteettiä ja ammatillista toimijuutta. Tutkimuksessa painottui työnohjauksen merkitys lastenohjaajien työssä jaksamiselle. Työnohjaus antoi työhön voimavaroja ja vaikutti myönteisesti työn hallintaan, ihmissuhteisiin ja työilmapiiriin. Työnohjaus koettiin tulosten mukaan pääosin onnistuneena. Työnohjaajan ammatillisuudella, työnohjauksessa mahdollistuneella reflektiolla ja ohjattavien sitoutumisella oli työnohjaukseen keskeinen vaikutus.
Tulosten avulla saatiin ajankohtaista tietoa seurakunnan lastenohjaajien työn taustalla vaikuttavista tekijöistä. Työnohjaus on lastenohjaajien monimuotoisessa työssä tarpeellinen keino käsitellä työstä ja työhyvinvoinnista nousevia tekijöitä. Työnohjausta tulisikin kehittää seurakunnissa vakiintuneemmaksi osaksi lastenohjaajien työn tarkastelua ja kehittämistä.
Asiasanat: lastenohjaaja, ammatillinen kasvu, työhyvinvointi, työssä jaksaminen, työnohjaus, kirkon työnohjaus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esille lastenohjaajien työnohjauksen taustalla olevia osatekijöitä, jotka liittyvät työn muutoksiin, työn kehittämiseen, ammatillisuuteen sekä työhyvinvointiin. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, millaisena lastenohjaajat kokevat työnohjauksen ja mikä merkitys työnohjauksella on lastenohjaajien ammatilliselle kasvulle ja työssä jaksamiselle.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin teemahaastatteluina. Yksilöhaastatteluihin osallistui neljä lastenohjaajaa Tampereen hiippakunnasta. Teemahaastatteluina kerätyn aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulosten mukaan lastenohjaajien työhön liittyi useita muutoksia. Osaamisen uudistamisella ja laajentamisella on pyritty vastaamaan varhaiskasvatuksen muuttuviin tarpeisiin. Koulutus, työssä uusiutuminen ja työn itsenäinen luonne ovat olennainen osa lastenohjaajien työn kehittämistä ja ammatillista kasvua. Työn perustana olevat arvot ja eettisyys tukevat ammatillisuutta sekä työn muutoksissa ja ristiriitatilanteissa. Lastenohjaajien työssä työhyvinvointi on oleellinen osa työssä jaksamista. Erityisesti työyhteisö, työn sisältö ja työympäristö tulivat esille työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä.
Tulokset osoittivat työnohjauksen tukeneen suurimmaksi osaksi lastenohjaajien ammatillista kasvua. Työnohjauksessa jaetut näkökulmat vahvistivat ammatillisia kykyjä, ammatti-identiteettiä ja ammatillista toimijuutta. Tutkimuksessa painottui työnohjauksen merkitys lastenohjaajien työssä jaksamiselle. Työnohjaus antoi työhön voimavaroja ja vaikutti myönteisesti työn hallintaan, ihmissuhteisiin ja työilmapiiriin. Työnohjaus koettiin tulosten mukaan pääosin onnistuneena. Työnohjaajan ammatillisuudella, työnohjauksessa mahdollistuneella reflektiolla ja ohjattavien sitoutumisella oli työnohjaukseen keskeinen vaikutus.
Tulosten avulla saatiin ajankohtaista tietoa seurakunnan lastenohjaajien työn taustalla vaikuttavista tekijöistä. Työnohjaus on lastenohjaajien monimuotoisessa työssä tarpeellinen keino käsitellä työstä ja työhyvinvoinnista nousevia tekijöitä. Työnohjausta tulisikin kehittää seurakunnissa vakiintuneemmaksi osaksi lastenohjaajien työn tarkastelua ja kehittämistä.
Asiasanat: lastenohjaaja, ammatillinen kasvu, työhyvinvointi, työssä jaksaminen, työnohjaus, kirkon työnohjaus.