Select Service Partner Finland Oy:n työhyvinvoinnin nykytila ja kehittäminen
Raukko, Piia (2015)
Raukko, Piia
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295536
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantona Select Service Partner Finland Oy:lle, joka tuottaa kahvila- ja ravintolapalveluita pääsääntöisesti lentoasemaympäristöissä. Työn aiheena on SSP Finlandin työhyvinvoinnin nykytila ja kehittäminen. Tavoitteena on selvittää kattavasti työhyvinvoinnin nykytila toimeksiantajayrityksessä ja pohtia tutkimustulosten perusteella nousseita kehityskohteita. Tarkoituksena on henkilöstölähtöinen työhyvinvoinnin kehittäminen.
Työ rakentuu työhyvinvointia ja siihen läheisesti liittyviä tekijöitä käsittelevästä tietoperustasta, käytettyjen tutkimusmenetelmien esittelystä sekä kahteen erilliseen osaan jaetusta tutkimusosuudesta. Niiden jälkeen nostetaan esille tärkeimpiä tuloksia sekä pohditaan kehittämisen kohteita ja tutkimuksen luotettavuutta.
Opinnäytetössä on käytetty kahta eri tutkimusmenetelmää täydentämään toisiaan. Tutkimus on aloitettu kvantitatiivisella menetelmällä käyttäen aineiston hankinnassa henkilöstölle lähetettyä kyselylomaketta. Tutkimusta on jatkettu toteuttamalla teemahaastattelut viidelle yrityksen työntekijälle syvemmän ja eksaktimman tiedon saavuttamiseksi. Kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2014 ja haastattelut kevättalven 2015 aikana.
Tutkimus osoitti työhyvinvoinnin olevan vähintään kohtalaisella tai osittain melko hyvällä tasolla yrityksessä. Työhyvinvointia olennaisesti edistävä vaikutus koettiin olevan työyhteisöillä, jotka yrityksessä koettiin erittäin hyviksi tiedonkulun ongelmista huolimatta. Tärkeänä työhyvinvoinnin luojana tulokset osoittivat myös esimiesten lähestyttävyyden, josta yrityksen on syytä pitää kiinni.
Tulokset osoittivat merkittävimpien kehityskohteiden liittyvän palkitsemiseen ja osana sitä myös esimiestyön tasapuolisuuteen. Palkitsemisen kehittämiseksi yrityksen kannattaisi toteuttaa kvalitatiivinen lisäselvitys, jotta henkilöstö pääsisi vaikuttamaan kehitysprosessiin enemmän. Tärkeänä kehitysehdotuksena on myös tiedonkulun parantaminen työyhteisöissä ja yrityksessä kokonaisuutena, esimerkiksi englanninkielisten tiedotteiden ja intranetin avulla.
Olennainen tutkimustuloksista johdettu kehitysehdotus on kenttäkohtaisten kyselyiden toteuttaminen, jotta myös verkostokenttien hyvinvoinnintilasta saataisiin tietoa. Tämä tutkimus ei sitä onnistunut mittaamaan muiden lentoasemien kuin Helsinki-Vantaan heikon vastaajamäärän vuoksi.
Opinnäytetyön tulokset menevät toimeksiantajayrityksen henkilöstöosastolle työhyvinvoinnin kehittämistarpeisiin. Kyselytutkimuksen tulokset ovat olleet tähän päivään mennessä jo käytössä SSP Finlandilla tehdyssä työhyvinvoinnin kehittämistyössä. Tulosten pohjalta on rakennettu työhyvinvointikalenteri vuodelle 2015.
Työ rakentuu työhyvinvointia ja siihen läheisesti liittyviä tekijöitä käsittelevästä tietoperustasta, käytettyjen tutkimusmenetelmien esittelystä sekä kahteen erilliseen osaan jaetusta tutkimusosuudesta. Niiden jälkeen nostetaan esille tärkeimpiä tuloksia sekä pohditaan kehittämisen kohteita ja tutkimuksen luotettavuutta.
Opinnäytetössä on käytetty kahta eri tutkimusmenetelmää täydentämään toisiaan. Tutkimus on aloitettu kvantitatiivisella menetelmällä käyttäen aineiston hankinnassa henkilöstölle lähetettyä kyselylomaketta. Tutkimusta on jatkettu toteuttamalla teemahaastattelut viidelle yrityksen työntekijälle syvemmän ja eksaktimman tiedon saavuttamiseksi. Kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2014 ja haastattelut kevättalven 2015 aikana.
Tutkimus osoitti työhyvinvoinnin olevan vähintään kohtalaisella tai osittain melko hyvällä tasolla yrityksessä. Työhyvinvointia olennaisesti edistävä vaikutus koettiin olevan työyhteisöillä, jotka yrityksessä koettiin erittäin hyviksi tiedonkulun ongelmista huolimatta. Tärkeänä työhyvinvoinnin luojana tulokset osoittivat myös esimiesten lähestyttävyyden, josta yrityksen on syytä pitää kiinni.
Tulokset osoittivat merkittävimpien kehityskohteiden liittyvän palkitsemiseen ja osana sitä myös esimiestyön tasapuolisuuteen. Palkitsemisen kehittämiseksi yrityksen kannattaisi toteuttaa kvalitatiivinen lisäselvitys, jotta henkilöstö pääsisi vaikuttamaan kehitysprosessiin enemmän. Tärkeänä kehitysehdotuksena on myös tiedonkulun parantaminen työyhteisöissä ja yrityksessä kokonaisuutena, esimerkiksi englanninkielisten tiedotteiden ja intranetin avulla.
Olennainen tutkimustuloksista johdettu kehitysehdotus on kenttäkohtaisten kyselyiden toteuttaminen, jotta myös verkostokenttien hyvinvoinnintilasta saataisiin tietoa. Tämä tutkimus ei sitä onnistunut mittaamaan muiden lentoasemien kuin Helsinki-Vantaan heikon vastaajamäärän vuoksi.
Opinnäytetyön tulokset menevät toimeksiantajayrityksen henkilöstöosastolle työhyvinvoinnin kehittämistarpeisiin. Kyselytutkimuksen tulokset ovat olleet tähän päivään mennessä jo käytössä SSP Finlandilla tehdyssä työhyvinvoinnin kehittämistyössä. Tulosten pohjalta on rakennettu työhyvinvointikalenteri vuodelle 2015.