Selvitys Toppis-koulutusmallista
Patana, Elina (2015)
Patana, Elina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295433
Tiivistelmä
Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli tehdä selvitys työvoimakoulutusta ja palkkatuettua työssäoppimista yhdistävän Toppis-mallin järjestämis- ja kehittämiskokemuksista. Kehittämistehtävä syntyi yhtäältä tarpeesta koota kokemuksia ja tuloksia tämän tyyppisestä koulutuksesta ja toisaalta tarpeesta tuottaa näyttöaineistoa Toppis-koulutusten jatkamisen tarpeellisuudesta. Malleja kehitettiin ESR-projekteissa mutta Toppikset tulisi saada TE-hallinnon pysyviksi käytännöiksi, osaksi kansallisesti rahoitettua ammatillista työvoimakoulutusta.
Tällaisen koulutusmallin käyttö vaatii kouluttajilta ja työnantajilta hyvää ohjausosaamista, mikä tulee huomioida opetuksen suunnittelussa. Koulutukset kohdennettiin pitkään työttömänä olleille henkilöille, jolloin tuli varautua lisäohjauksen tarpeeseen sekä lähi- että työssäoppimispäivien aikana.
Kehittämishankkeeni perustui neljän ESR-rahoitteisen, TE-hallinnossa toteutetun välityömarkkinoita kehittävän projektin tuottamiin raportteihin järjestetyistä Toppis-koulutuksista. Koulutukset järjestettiin eri alueilla, usealla eri alalla ja pääsääntöisesti ryhmämuotoisina. Koulutuksista raportoitiin sekä onnistumisia, että kehittämiskohteita. Toppikset eivät useinkaan johtaneet suoraan työllistymiseen avoimille työmarkkinoille mutta sitäkin useammin ne toimivat motivaattoreina koulutuksen jatkamiseen tai muuhun koulutukseen hakeutumiseen. Työllistymisiäkin kyllä raportoitiin erityisesti kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen.
Tärkeimpinä edellytyksinä koulutusten onnistumiseen nähtiin opiskelijoiden rekrytoinnin onnistumisen lisäksi runsas yhteistyö TE-toimiston, työnantajien ja kouluttajien välillä aivan koko koulutusprosessin ajan, suunnittelusta koulutuksen päättymisen jälkeisiin siirtymiin.
Tämän selvityksen perusteella voidaan suositella Toppis-koulutusten siirtämistä kehittämishankkeista TE-toimistojen perustoimintaan. Malli on tuloksellinen tapa edistää pitkään työttömänä olleiden työllistymisedellytyksiä.
Tällaisen koulutusmallin käyttö vaatii kouluttajilta ja työnantajilta hyvää ohjausosaamista, mikä tulee huomioida opetuksen suunnittelussa. Koulutukset kohdennettiin pitkään työttömänä olleille henkilöille, jolloin tuli varautua lisäohjauksen tarpeeseen sekä lähi- että työssäoppimispäivien aikana.
Kehittämishankkeeni perustui neljän ESR-rahoitteisen, TE-hallinnossa toteutetun välityömarkkinoita kehittävän projektin tuottamiin raportteihin järjestetyistä Toppis-koulutuksista. Koulutukset järjestettiin eri alueilla, usealla eri alalla ja pääsääntöisesti ryhmämuotoisina. Koulutuksista raportoitiin sekä onnistumisia, että kehittämiskohteita. Toppikset eivät useinkaan johtaneet suoraan työllistymiseen avoimille työmarkkinoille mutta sitäkin useammin ne toimivat motivaattoreina koulutuksen jatkamiseen tai muuhun koulutukseen hakeutumiseen. Työllistymisiäkin kyllä raportoitiin erityisesti kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen.
Tärkeimpinä edellytyksinä koulutusten onnistumiseen nähtiin opiskelijoiden rekrytoinnin onnistumisen lisäksi runsas yhteistyö TE-toimiston, työnantajien ja kouluttajien välillä aivan koko koulutusprosessin ajan, suunnittelusta koulutuksen päättymisen jälkeisiin siirtymiin.
Tämän selvityksen perusteella voidaan suositella Toppis-koulutusten siirtämistä kehittämishankkeista TE-toimistojen perustoimintaan. Malli on tuloksellinen tapa edistää pitkään työttömänä olleiden työllistymisedellytyksiä.