Rakentamispalvelun tiedonantovelvollisuus : Toteuttaminen Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa
Perälehto, Maila (2015)
Perälehto, Maila
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285360
Tiivistelmä
Rakennusalalla yleisesti vallitsevaa harmaata taloutta on pyritty määrätietoisesti vähentämään erilaisilla toimenpiteillä jo usean vuoden ajan. Tyypillisesti nämä toimenpiteet ovat olleet rakentajiin kohdistuvia velvollisuuksia, joilla on pyritty lisäämään eri viranomaisten mahdollisuuksia valvoa rakentamisen verotusta ja työnantajavelvollisuuksien toteuttamista. Uutena velvollisuutena tähän toimenpidekokonaisuuteen lisättiin 1.7.2014 rakentamispalvelun tiedonantovelvollisuus. Opinnäytteen tarkoituksena oli selventää laajan menettelyn sisältämiä raja-arvoja, käsitteitä ja määritelmiä sekä hahmottaa velvollisuuden edellyttämiä tehtäviä ja toimenpidekokonaisuutta toimeksiantajaorganisaation kannalta. Toimeksiantajana oli Raahen kaupungin tekninen palvelukeskus ja toiminnallisen opinnäytetyön konkreettisena lopputuloksena laadittiin ohjeet velvollisuuden toteuttamiseksi palvelukeskuksen organisaatiokaavion mukaisesti.
Tietoperustan muodosti pääosin Verohallinnon ohjeet rakentamisen ilmoitusmenettelystä sekä rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus, jossa mene-telminä käytettiin työntekijöiden henkilökohtaisia haastatteluja, havainnointia organisaatiossa sekä työkokemusta. Opinnäytetyö oli rajattu koskemaan kuntaorganisaation toimintaa rakentami-sessa. Empiirisessä osassa pyrittiin selvittämään kuinka tiedonantovelvollisuuden vaatimat toi-menpiteet toteutettiin toimeksiantajan organisaatiossa. Samalla selvitettiin velvollisuuteen liittyneitä haasteita ja ongelmia, valmistautumista uuteen velvollisuuteen, työntekijöiden asennetta, tiedonkulkua ja kehitysehdotuksia. Opinnäytteessä sivuttiin myös harmaan talouden yhteiskunnallista merkitystä sekä tuloksia sen torjunnassa.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että velvollisuuteen valmistautuminen oli useimmilla tiedonanto-velvollisilla hyvin puutteellista Verohallinnon laajasta tiedottamisesta huolimatta. Velvollisuuden kohderyhmiä ei ollut pystytty hahmottamaan riittävän selkeästi ja annetut ohjeet koettiin hankalasti ymmärrettäviksi. Ohjelmatoimittajat olivat myös liikkeellä myöhään ja järjestelmiin tarvittavat lisäykset ja päivitykset saatiin vasta juuri ensimmäisen ilmoituksen kynnyksellä. Velvollisuuden sisällön hahmottamiseen olisi tarvittu enemmän aikaa ja ohjeistusta sekä koulutusta, koska kyseessä oli laaja muutos. Vuoden 2014 puolella tehtiin ilmoituksissa paljon virheitä valmistautumattomuudesta johtuen. Menettelyn soveltuvuudesta kuntaorganisaatiolle ei oltu vakuuttuneita eikä sen tehokkuudesta harmaan talouden torjunnassa. Menettelyn koettiin lisäävän työtä ja saavutetuista tuloksista oltiin halukkaita saamaan täsmällistä tietoa suhteessa siihen käytettyyn työmäärään.
Tietoperustan muodosti pääosin Verohallinnon ohjeet rakentamisen ilmoitusmenettelystä sekä rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus, jossa mene-telminä käytettiin työntekijöiden henkilökohtaisia haastatteluja, havainnointia organisaatiossa sekä työkokemusta. Opinnäytetyö oli rajattu koskemaan kuntaorganisaation toimintaa rakentami-sessa. Empiirisessä osassa pyrittiin selvittämään kuinka tiedonantovelvollisuuden vaatimat toi-menpiteet toteutettiin toimeksiantajan organisaatiossa. Samalla selvitettiin velvollisuuteen liittyneitä haasteita ja ongelmia, valmistautumista uuteen velvollisuuteen, työntekijöiden asennetta, tiedonkulkua ja kehitysehdotuksia. Opinnäytteessä sivuttiin myös harmaan talouden yhteiskunnallista merkitystä sekä tuloksia sen torjunnassa.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että velvollisuuteen valmistautuminen oli useimmilla tiedonanto-velvollisilla hyvin puutteellista Verohallinnon laajasta tiedottamisesta huolimatta. Velvollisuuden kohderyhmiä ei ollut pystytty hahmottamaan riittävän selkeästi ja annetut ohjeet koettiin hankalasti ymmärrettäviksi. Ohjelmatoimittajat olivat myös liikkeellä myöhään ja järjestelmiin tarvittavat lisäykset ja päivitykset saatiin vasta juuri ensimmäisen ilmoituksen kynnyksellä. Velvollisuuden sisällön hahmottamiseen olisi tarvittu enemmän aikaa ja ohjeistusta sekä koulutusta, koska kyseessä oli laaja muutos. Vuoden 2014 puolella tehtiin ilmoituksissa paljon virheitä valmistautumattomuudesta johtuen. Menettelyn soveltuvuudesta kuntaorganisaatiolle ei oltu vakuuttuneita eikä sen tehokkuudesta harmaan talouden torjunnassa. Menettelyn koettiin lisäävän työtä ja saavutetuista tuloksista oltiin halukkaita saamaan täsmällistä tietoa suhteessa siihen käytettyyn työmäärään.