Kriisiviestintä oppilaitosympäristössä Case: Koulutuskeskus Sedu
Järvinen, Timo (2015)
Järvinen, Timo
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504134280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504134280
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa kartoitetaan kriisiviestintä ja esitetään sen kehittämismahdollisuuksia oppilaitosympäristössä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kriisitilanteisiin luotuja oppilaitoksen organisaation sisäisiä valmiuksia sekä niiden kehittämistä ja ylläpitämistä.
Tutkimuksen case-tapauksena on Koulutuskeskus Sedu, jota kosketti syksyn 2008 Kauhajoen kouluampuminen. Kauhajoen kouluampumisen viranomaisyhteistyö oli avainasemassa.Tutkimuksen teoreettisessa osassa käsitellään yleisesti kriisihallintaa ja -viestintää. Kriisiviestintää käsitellään organisaation näkökulmasta eli tarkastellaan, millaisia viestintäkeinoja ja -menetelmiä käytetään poikkeus- ja vaaratilanteissa. Myös tunteiden merkitys poikkeus- ja vaaratilanteissa on merkittävä. Tuvallisuusjohtaminen on avainasemassa kriisiviestinnässä, jossa organisaatio sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin. Riskienhallinta on prosessi, joka nivoutuu toimintoihin, joiden pohjalta arviointityötä helpotetaan. Koulutuskeskus Sedussa on käytössä riskienhallintaan ja turvallisuuden johtamiseen tarkoitettu Granite ERSM-riskienhallintajärjestelmä.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka tehtiin vuoden 2014 aikana. Teemahaastateltavat olivat kriisiviestinnän avainhenkilöitä traagisessa Kauhajoen kouluampumistapauksessa. Haastateltavat mainitsivat kaikista eniten käyttävänsä tiedon vastaanottamiseen puhelinta, radiota ja internetiä. Tiedon jakamiseen haastateltavat käyttivät eniten puhelinta ja internetiä. Sosiaalinen media ei ole vielä yhtä suosittu kuin perinteinen matkapuhelimella soittaminen. Oppilaitosympäristössä ryhmätekstiviestittäminen mobiililaitteilla on nopein tapa tavoittaa kerralla suuri joukko. Tulevaisuudessa täytyy kehittää uudenlaisia keinoja oppilaitosympäristössä tapahtuvaan sosiaalisen median parempaan hyödyntämiseen kriisiviestinnässä. Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta ovat yleensä niitä henkilöitä, jotka ovat ensimmäisenä paikalla, kun jotain traagista tapahtuu. Tämän vuoksi oppilaitoksen organisaation ja viranomaisten tulisi ottaa teknologian käyttömahdollisuus paremmin huomioon kriisiviestintää suunniteltaessa.
Tutkimuksen case-tapauksena on Koulutuskeskus Sedu, jota kosketti syksyn 2008 Kauhajoen kouluampuminen. Kauhajoen kouluampumisen viranomaisyhteistyö oli avainasemassa.Tutkimuksen teoreettisessa osassa käsitellään yleisesti kriisihallintaa ja -viestintää. Kriisiviestintää käsitellään organisaation näkökulmasta eli tarkastellaan, millaisia viestintäkeinoja ja -menetelmiä käytetään poikkeus- ja vaaratilanteissa. Myös tunteiden merkitys poikkeus- ja vaaratilanteissa on merkittävä. Tuvallisuusjohtaminen on avainasemassa kriisiviestinnässä, jossa organisaatio sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin. Riskienhallinta on prosessi, joka nivoutuu toimintoihin, joiden pohjalta arviointityötä helpotetaan. Koulutuskeskus Sedussa on käytössä riskienhallintaan ja turvallisuuden johtamiseen tarkoitettu Granite ERSM-riskienhallintajärjestelmä.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka tehtiin vuoden 2014 aikana. Teemahaastateltavat olivat kriisiviestinnän avainhenkilöitä traagisessa Kauhajoen kouluampumistapauksessa. Haastateltavat mainitsivat kaikista eniten käyttävänsä tiedon vastaanottamiseen puhelinta, radiota ja internetiä. Tiedon jakamiseen haastateltavat käyttivät eniten puhelinta ja internetiä. Sosiaalinen media ei ole vielä yhtä suosittu kuin perinteinen matkapuhelimella soittaminen. Oppilaitosympäristössä ryhmätekstiviestittäminen mobiililaitteilla on nopein tapa tavoittaa kerralla suuri joukko. Tulevaisuudessa täytyy kehittää uudenlaisia keinoja oppilaitosympäristössä tapahtuvaan sosiaalisen median parempaan hyödyntämiseen kriisiviestinnässä. Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta ovat yleensä niitä henkilöitä, jotka ovat ensimmäisenä paikalla, kun jotain traagista tapahtuu. Tämän vuoksi oppilaitoksen organisaation ja viranomaisten tulisi ottaa teknologian käyttömahdollisuus paremmin huomioon kriisiviestintää suunniteltaessa.