Cessnan rakennetarkastus ja anturointi
Pulkkinen, Ville (2015)
Pulkkinen, Ville
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504104186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504104186
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli suorittaa Cessna -172 -lentokoneelle rakennetarkastus runkoon, siipiin, laskutelineisiin ja ohjainpintoihin. Tarkastuksen kohteena ollut lentokone oli vaurioitunut lento-onnettomuudessa. Lentokoneen on määrä saada Trafin lentokelpoisuustodistus meneillään olevan kunnostuksen seurauksena. Kunnostukseen osallistuneen henkilöstön ammattipätevyyden puutteen vuoksi rakenteet oli määrä käydä järjestelmällisesti läpi, ja tarkastuksista oli tarkoitus laatia dokumentointi. Dokumentointi suoritettiin laatimalla tarkastuslista lentokoneen osamanuaalin pohjalle. Tarkastus suoritettiin NDT -menetelmällä visuaalisesti. Visuaalisen tarkastuksen pohjalta laadittiin tarkastuslista ja määritettiin rakenteen kriittiset kohdat. Osaan rakenteen kriittisistä kohdista suunniteltiin tunkeumanestetarkastus ja osaan anturointi varmistamaan rakenteiden kunto ja helpottamaan jatkoseurantaa.
Visuaalisen tarkastuksen tuloksena syntyi tarkastuslista. Tarkastuslistaan valittiin Cessna 172 -lentokoneen osamanuaalin sivut koskien runkoa, siipiä, laskutelineitä ja vakaajia. Tarkastuslistaan merkittiin kaikki havainnot tarkastuksista. Tarkastuslistan ja tarkastuksen pohjalta rakenteen kriittisiksi kohdiksi määritettiin siiven kiinnityskorvakkeet ja siipisalot. Siiven kiinnityskorvakkeille tehtiin suunnitelma tunkeumanestetarkastusta varten. Siiven kiinnityskorvakkeet valittiin tunkeumanestetarkastuksen kohteeksi, koska niiden materiaali sopii tarkastukseen hyvin ja ne kuuluvat primäärirakenteisiin. Anturointi eli venymäliuskojen asennus suunniteltiin tehtäväksi siipisalkoihin. Siipisalot valittiin anturoinnin kohteeksi, koska ne altistuvat suurille ja vaihteleville rasituksille lentotoiminnan aikana ja niistä saadaan näin paljon erilaista tietoa. Siipisalot kuuluvat myös primäärirakenteisiin ja venymäliuskojen asennus on helppo suorittaa siipisalkoon.
Vikoja ja vaurioita rakenteista löytyi pääosin sekundäärirakenteista, jotka eivät vaikuta lentoturvallisuuteen kriittisesti. Primäärirakenteissa ei ollut vaurioita. Visuaalisen tar-kastuksen seurauksena havaittiin, että rakenteiden kokoonpanoja ja asennuksia oli vielä paljon tekemättä. Lentokoneen kunnostus oli siis pahasti kesken, mutta tarkastuslistan laatiminen viimeistään tässä vaiheessa oli seurannan kannalta järkevää. Laadittu tarkastuslista antaa hyvän pohjan kunnostuksen jatkolle ja tulee selkeyttämään koko prosessia. Laaditut suunnitelmat anturoinnille ja tunkeumanestetarkastukselle tulevat vähentämään uusintatarkastuksen riskiä ja edesauttamaan jatkoseurantaa. Työn tavoitteet toteutuivat näin ollen hyvin. Kehitysideana havaittiin, että selkeyden vuoksi tarkastuslistan olisi voinut laatia jo ennen lentokoneen kunnostuksen aloittamista.
Visuaalisen tarkastuksen tuloksena syntyi tarkastuslista. Tarkastuslistaan valittiin Cessna 172 -lentokoneen osamanuaalin sivut koskien runkoa, siipiä, laskutelineitä ja vakaajia. Tarkastuslistaan merkittiin kaikki havainnot tarkastuksista. Tarkastuslistan ja tarkastuksen pohjalta rakenteen kriittisiksi kohdiksi määritettiin siiven kiinnityskorvakkeet ja siipisalot. Siiven kiinnityskorvakkeille tehtiin suunnitelma tunkeumanestetarkastusta varten. Siiven kiinnityskorvakkeet valittiin tunkeumanestetarkastuksen kohteeksi, koska niiden materiaali sopii tarkastukseen hyvin ja ne kuuluvat primäärirakenteisiin. Anturointi eli venymäliuskojen asennus suunniteltiin tehtäväksi siipisalkoihin. Siipisalot valittiin anturoinnin kohteeksi, koska ne altistuvat suurille ja vaihteleville rasituksille lentotoiminnan aikana ja niistä saadaan näin paljon erilaista tietoa. Siipisalot kuuluvat myös primäärirakenteisiin ja venymäliuskojen asennus on helppo suorittaa siipisalkoon.
Vikoja ja vaurioita rakenteista löytyi pääosin sekundäärirakenteista, jotka eivät vaikuta lentoturvallisuuteen kriittisesti. Primäärirakenteissa ei ollut vaurioita. Visuaalisen tar-kastuksen seurauksena havaittiin, että rakenteiden kokoonpanoja ja asennuksia oli vielä paljon tekemättä. Lentokoneen kunnostus oli siis pahasti kesken, mutta tarkastuslistan laatiminen viimeistään tässä vaiheessa oli seurannan kannalta järkevää. Laadittu tarkastuslista antaa hyvän pohjan kunnostuksen jatkolle ja tulee selkeyttämään koko prosessia. Laaditut suunnitelmat anturoinnille ja tunkeumanestetarkastukselle tulevat vähentämään uusintatarkastuksen riskiä ja edesauttamaan jatkoseurantaa. Työn tavoitteet toteutuivat näin ollen hyvin. Kehitysideana havaittiin, että selkeyden vuoksi tarkastuslistan olisi voinut laatia jo ennen lentokoneen kunnostuksen aloittamista.