Varhaisen puuttumisen valmiudet oppilaan käytöshäiriöihin alakouluopettajien kokemana
Sarlin, Sampo (2015)
Sarlin, Sampo
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504023870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504023870
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien valmiuksia kohdata alakouluikäisiä lapsia, joilla on käytöshäiriö tai -häiriöitä, sekä selvittää käytössä olevien varhaisen puuttumisen malleja ja niiden käyttökelpoisuutta. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Ulvilan kaupungin sivistystoimen kanssa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin 7-12 -vuotiaan lapsen kasvua ja kehitystä yleisellä tasolla, lasten käytöshäiriöitä ja niiden erilaisia jaotteluja sekä varhaisen puuttumisen keinoja lasten ja nuorten elämään liittyen.
Kyselylomakkeen tarkoituksena oli kartoittaa Vanhankylän koulun ja Friitalan koulun luokanopettajien tietoja varhaisesta puuttumisesta ja lasten käytöshäiriöistä. Kyselylomake koostui strukturoiduista väittämistä oppilaiden käytöshäiriöihin liittyen sekä avoimista kysymyksistä. Opettajilla oli kyselylomakkeessa mahdollisuus reflektoida nykyisin käytössä olevia varhaisen puuttumisen keinoja.
Opettajien otoskoko oli 40 opettajaa, ja kyselylomakkeeseen vastasi 22 opettajaa. Tutkimustulosten mukaan Vanhankylän ja Friitalan koulun opettajilla oli runsaasti käyttökelpoista tietoa lasten käytöshäiriöistä sekä varhaisen puuttumisen malleista. Opettajista 95% totesi opetustyön olevan vaativaa, ja 86% ei pitänyt käytöshäiriötä hyvän opetuksen esteenä. Sitä vastoin oman osaamisen arviointi osoittautui haastavaksi. Opetushenkilöstöstä 68% raportoi työnohjauksen olevan tarpeellista, ja 45% arvioi tietojensa käytöshäiriöistä olevan riittävät. Opettajat arvioivatkin tarvitsevansa lisäresursseja koululuokkiin ja lisäkoulutusta käytöshäiriöihin ja opettamiseen liittyen.
Opinnäytetyön tulokset kertovat vain Vanhankylän koulun ja Friitalan koulun varhaisen puuttumisen keinoista, eikä niitä voida yleistää muiden koulujen oppilaisiin. Kummankin alakoulun rehtorit arvioivat opinnäytetyön mielenkiintoiseksi ja kyselylomakkeen hyväksi menetelmäksi kerätä tietoja opettajilta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin 7-12 -vuotiaan lapsen kasvua ja kehitystä yleisellä tasolla, lasten käytöshäiriöitä ja niiden erilaisia jaotteluja sekä varhaisen puuttumisen keinoja lasten ja nuorten elämään liittyen.
Kyselylomakkeen tarkoituksena oli kartoittaa Vanhankylän koulun ja Friitalan koulun luokanopettajien tietoja varhaisesta puuttumisesta ja lasten käytöshäiriöistä. Kyselylomake koostui strukturoiduista väittämistä oppilaiden käytöshäiriöihin liittyen sekä avoimista kysymyksistä. Opettajilla oli kyselylomakkeessa mahdollisuus reflektoida nykyisin käytössä olevia varhaisen puuttumisen keinoja.
Opettajien otoskoko oli 40 opettajaa, ja kyselylomakkeeseen vastasi 22 opettajaa. Tutkimustulosten mukaan Vanhankylän ja Friitalan koulun opettajilla oli runsaasti käyttökelpoista tietoa lasten käytöshäiriöistä sekä varhaisen puuttumisen malleista. Opettajista 95% totesi opetustyön olevan vaativaa, ja 86% ei pitänyt käytöshäiriötä hyvän opetuksen esteenä. Sitä vastoin oman osaamisen arviointi osoittautui haastavaksi. Opetushenkilöstöstä 68% raportoi työnohjauksen olevan tarpeellista, ja 45% arvioi tietojensa käytöshäiriöistä olevan riittävät. Opettajat arvioivatkin tarvitsevansa lisäresursseja koululuokkiin ja lisäkoulutusta käytöshäiriöihin ja opettamiseen liittyen.
Opinnäytetyön tulokset kertovat vain Vanhankylän koulun ja Friitalan koulun varhaisen puuttumisen keinoista, eikä niitä voida yleistää muiden koulujen oppilaisiin. Kummankin alakoulun rehtorit arvioivat opinnäytetyön mielenkiintoiseksi ja kyselylomakkeen hyväksi menetelmäksi kerätä tietoja opettajilta.