Piirakanpaistoa ja sukupolvien kohtaamisia Terhokerhossa
Mahonen, Sari; Nykänen, Maarit (2015)
Mahonen, Sari
Nykänen, Maarit
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503303693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503303693
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää ikäihmisten ja lasten välistä kohtaamista sekä ikäihmisten kokemuksia toiminnasta lasten kanssa Terhokerhossa. Halusimme selvittää, millaisena ikäihmiset kokevat vuorovaikutuksen lasten kanssa, ja miten ikäihmisten perinnetieto siirtyy lapsille. Opinnäytetyön kannalta merkitykselliseksi osoittautui kolme sukupolvea isovanhempi/ikäihminen, lapsi ja vanhempi.
Opinnäytetyömme on laadullinen ja aineistonkeruumenetelminä käytimme havainnointia havainnointirungon avulla sekä haastattelua yhdessä haastateltavien kanssa otettujen valokuvien avulla.
Tärkeimpänä opinnäytetyömme tuloksena pidämme sitä, että ikäihmisen ja lapsen välinen kohtaaminen oli luontevaa riippumatta siitä, olivatko he toisilleen vieraita. Havaitsimme, että Terhokerhon toiminnassa tapahtui kokemustiedon siirtoa eri sukupolvien välillä. Tärkeitä ikäihmisten rooleja olivat neuvojan, leikittäjän, ohjaajan ja läheisyyden antajan roolit. Terhokerhoissa kohtasivat kolme sukupolvea, joilla ei ole välttämättä biologista sukulaisuussuhdetta. Nämä sukupolvet jakoivat kokemuksiaan keskenään. Ikäihmisten, lasten ja vanhempien vuorovaikutussuhteessa näyttäytyivät luottamus ja turvallisuuden tunne. Haastatteluissa tuli esille, että oman kokemustiedon siirtäminen oli ikäihmisille tärkeää.
Tulevaisuudessa opinnäytetyön voisi tehdä myös toisen kohderyhmän, kuten lasten tai vanhempien, näkökulmasta samoissa Terhokerhoissa. Aihe voisi keskittyä myös tarkemmin kolmen sukupolven kohtaamiseen eli mitä eri sukupolvet saavat toisiltaan.
Opinnäytetyömme on laadullinen ja aineistonkeruumenetelminä käytimme havainnointia havainnointirungon avulla sekä haastattelua yhdessä haastateltavien kanssa otettujen valokuvien avulla.
Tärkeimpänä opinnäytetyömme tuloksena pidämme sitä, että ikäihmisen ja lapsen välinen kohtaaminen oli luontevaa riippumatta siitä, olivatko he toisilleen vieraita. Havaitsimme, että Terhokerhon toiminnassa tapahtui kokemustiedon siirtoa eri sukupolvien välillä. Tärkeitä ikäihmisten rooleja olivat neuvojan, leikittäjän, ohjaajan ja läheisyyden antajan roolit. Terhokerhoissa kohtasivat kolme sukupolvea, joilla ei ole välttämättä biologista sukulaisuussuhdetta. Nämä sukupolvet jakoivat kokemuksiaan keskenään. Ikäihmisten, lasten ja vanhempien vuorovaikutussuhteessa näyttäytyivät luottamus ja turvallisuuden tunne. Haastatteluissa tuli esille, että oman kokemustiedon siirtäminen oli ikäihmisille tärkeää.
Tulevaisuudessa opinnäytetyön voisi tehdä myös toisen kohderyhmän, kuten lasten tai vanhempien, näkökulmasta samoissa Terhokerhoissa. Aihe voisi keskittyä myös tarkemmin kolmen sukupolven kohtaamiseen eli mitä eri sukupolvet saavat toisiltaan.