SUONENJOKELAISET PERHEPÄIVÄHOITAJAT LASTA SUOJELEMASSA
Koivistoinen, Satu; Nykänen, Sini; Vepsäläinen, Hanne; Vänttinen, Niina (2015)
Lataukset:
Koivistoinen, Satu
Nykänen, Sini
Vepsäläinen, Hanne
Vänttinen, Niina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503253550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503253550
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suonenjokelaisten perhepäivähoitajien tietoisuutta ja ajatuksia heidän työssään kohtaamiin lastensuojelullisiin kysymyksiin liittyen. Tarkastelemme työssä suonenjokelaisen moniammatillisen yhteistyön toimivuutta lastensuojelun saralla perhepäivähoitajien näkökulmasta.
Opinnäytetyön tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston kerättiin lähettämällä kyselylomakkeet kaikille suonenjokelaisille perhepäivähoitajille. Vastaukset litteroitiin. Litteroitu aineisto käsiteltiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Tutkimuksen teemat nousivat tutkimuskysymyksistä sekä tutkimusaineistosta.
Tutkimuksen keskeisiä tuloksia oli, että perhepäivähoitajilla on vahva tietopohja ja tiivis yhteistyötahojen turvaverkko lastensuojelullisiin seikkoihin liittyen, mutta he kokevat paljon epävarmuutta tilanteissa, joissa huolen herättyä tulisi ryhtyä toimenpiteisiin. Lastensuojeluilmoituksien tekemistä kerrottiin harkinneen, mutta harva oli sitä tehnyt. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen he kokevat kuitenkin saavansa riittävän ja selkeän ohjeistuksen ja tuen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perhepäivähoitajat ikään kuin tasapainottelevat ammatillisuuden ja perhettä kohtaan kumpuavan lojaaliuden rajamailla. Hoitosuhdetta ei haluta riskeerata tekemällä mahdollisesti aiheettomaksi katsottu lastensuojeluilmoitus. Epävarmuus ja voimakas tuentarve tarkoittaa sitä, että he eivät osaa soveltaa omaamaan-sa tietoa käytäntöön.
Opinnäytetyön tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston kerättiin lähettämällä kyselylomakkeet kaikille suonenjokelaisille perhepäivähoitajille. Vastaukset litteroitiin. Litteroitu aineisto käsiteltiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Tutkimuksen teemat nousivat tutkimuskysymyksistä sekä tutkimusaineistosta.
Tutkimuksen keskeisiä tuloksia oli, että perhepäivähoitajilla on vahva tietopohja ja tiivis yhteistyötahojen turvaverkko lastensuojelullisiin seikkoihin liittyen, mutta he kokevat paljon epävarmuutta tilanteissa, joissa huolen herättyä tulisi ryhtyä toimenpiteisiin. Lastensuojeluilmoituksien tekemistä kerrottiin harkinneen, mutta harva oli sitä tehnyt. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen he kokevat kuitenkin saavansa riittävän ja selkeän ohjeistuksen ja tuen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perhepäivähoitajat ikään kuin tasapainottelevat ammatillisuuden ja perhettä kohtaan kumpuavan lojaaliuden rajamailla. Hoitosuhdetta ei haluta riskeerata tekemällä mahdollisesti aiheettomaksi katsottu lastensuojeluilmoitus. Epävarmuus ja voimakas tuentarve tarkoittaa sitä, että he eivät osaa soveltaa omaamaan-sa tietoa käytäntöön.