Ylittävätkö sisäministeriön tiedotteet uutiskynnyksen?
Sorsa, Riikka (2015)
Sorsa, Riikka
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502272616
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502272616
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka hyvin sisäministeriön tiedotteet menivät läpi eri medioissa ja millaisina tiedotteet uutisoitiin. Tavoitteena oli selvittää sisäministeriön tiedotteiden merkitys sekä tutkia, millaiset tiedotteet läpäisivät uutiskynnyksen ja miksi.
Työn toimeksiantajana oli sisäministeriön viestintäyksikkö.
Tutkimus toteutettiin seurantatutkimuksena, jossa seurattiin sisäministeriön tiedotteiden pohjalta tehtyjä uutisia yhteensä 22 printti-, verkko- ja televisiomediassa ajalla 17.3.–13.4.2014.
Teoriaosuudessa käsiteltiin hyvän tiedotteen ominaisuuksia ja syitä, jotka vaikuttavat siihen, uutisoidaanko tiedotteesta vai päätyykö se roskakoriin. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi uutiskriteerit, toimituskäytännöt ja tiedotusajankohta.
Työssä tehtiin kvantitatiivinen tutkimus siitä, miten hyvin tiedotteet menivät määrällisesti läpi valituissa medioissa. Näytenäkökulmaa hyödyntäen analysoitiin tiedotteiden ja uutisten yhtäläisyyksiä ja rakenteita.
Tutkimusaikana sisäministeriö julkaisi 16 tiedotetta, joista seitsemästä uutisoitiin vähintäänkin yhdessä seuratussa mediassa. Tiedotteiden läpimenoprosentti oli siis 44. Tiedotteista uutisoitiin, jos aihe oli tuore, kiinnostava ja ajankohtainen.
Tiedotteiden pohjalta tehtiin yhteensä 34 uutista. Aihepiirillisesti uutisia julkaistiin eniten pelastustoimeen liittyvistä asioista. Viidesosa uutisista sisälsi pelkästään tiedotteesta kopioitua sisältöä. Pääosin pituudeltaan pikku- ja kakkosjutuissa oli käytetty eniten tiedotetta. Yli puolet pääjutuista oli sellaisia, ettei niihin ollut kopioitu tiedotteen tekstiä. Sanomalehdet kopioivat tiedotteesta enemmän sisältöä kuin verkkolehdet. Yhteenkään tv-uutiseen ei ollut kopioitu tiedotteen sisältöä suoraan.
Tiedotteesta kopioiduista virkkeistä oli poistettu virkakielelle tyypillisiä ilmauksia, kuten lauseenvastikkeita, passiivi-muotoja, vaikeita sanoja ja monimutkaisia rakenteita. Virkkeiden pituuksia oli myös lyhennetty.
Kehitysehdotuksissa todettiin, että sisäministeriön kannattaa ensisijaisesti kiinnittää huomiota tiedotteiden lähetysajankohtaan sekä tiedotteiden tarjoamaan uutissisältöön. Tiedotteiden kieltä voi parantaa poistamalla virkakielelle tyypillisiä rakenteita ja ilmauksia.
Työn toimeksiantajana oli sisäministeriön viestintäyksikkö.
Tutkimus toteutettiin seurantatutkimuksena, jossa seurattiin sisäministeriön tiedotteiden pohjalta tehtyjä uutisia yhteensä 22 printti-, verkko- ja televisiomediassa ajalla 17.3.–13.4.2014.
Teoriaosuudessa käsiteltiin hyvän tiedotteen ominaisuuksia ja syitä, jotka vaikuttavat siihen, uutisoidaanko tiedotteesta vai päätyykö se roskakoriin. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi uutiskriteerit, toimituskäytännöt ja tiedotusajankohta.
Työssä tehtiin kvantitatiivinen tutkimus siitä, miten hyvin tiedotteet menivät määrällisesti läpi valituissa medioissa. Näytenäkökulmaa hyödyntäen analysoitiin tiedotteiden ja uutisten yhtäläisyyksiä ja rakenteita.
Tutkimusaikana sisäministeriö julkaisi 16 tiedotetta, joista seitsemästä uutisoitiin vähintäänkin yhdessä seuratussa mediassa. Tiedotteiden läpimenoprosentti oli siis 44. Tiedotteista uutisoitiin, jos aihe oli tuore, kiinnostava ja ajankohtainen.
Tiedotteiden pohjalta tehtiin yhteensä 34 uutista. Aihepiirillisesti uutisia julkaistiin eniten pelastustoimeen liittyvistä asioista. Viidesosa uutisista sisälsi pelkästään tiedotteesta kopioitua sisältöä. Pääosin pituudeltaan pikku- ja kakkosjutuissa oli käytetty eniten tiedotetta. Yli puolet pääjutuista oli sellaisia, ettei niihin ollut kopioitu tiedotteen tekstiä. Sanomalehdet kopioivat tiedotteesta enemmän sisältöä kuin verkkolehdet. Yhteenkään tv-uutiseen ei ollut kopioitu tiedotteen sisältöä suoraan.
Tiedotteesta kopioiduista virkkeistä oli poistettu virkakielelle tyypillisiä ilmauksia, kuten lauseenvastikkeita, passiivi-muotoja, vaikeita sanoja ja monimutkaisia rakenteita. Virkkeiden pituuksia oli myös lyhennetty.
Kehitysehdotuksissa todettiin, että sisäministeriön kannattaa ensisijaisesti kiinnittää huomiota tiedotteiden lähetysajankohtaan sekä tiedotteiden tarjoamaan uutissisältöön. Tiedotteiden kieltä voi parantaa poistamalla virkakielelle tyypillisiä rakenteita ja ilmauksia.