Alkoholiongelmaisen katkaisuhoitopotilaan ohjaus päihdehoitoon : Sairaanhoitajien kokemuksia sisätautien vuodeosastolla
Virtanen, Ilkka (2015)
Virtanen, Ilkka
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502242503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502242503
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia alkoholiongelmaisen katkaisuhoitopotilaan ohjaamisesta päihdehoitoon Lapin keskussairaalan sisätautien vuodeosastolla 5A. Tavoitteena oli tuottaa kokemuksellista tietoa alkoholiongelmaisen potilaan ohjauksesta päihdehoitoon jonka pohjalta voidaan jatkossa kehittää hoitopolkumalli somaattisesta sairaanhoidosta päihdehoitoon.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta. Tutkimukseen osallistujat olivat osastolla työskenteleviä sairaanhoitajia ja tutkimuksen kohteena olivat heidän kokemuksensa alkoholiongelmaisten katkaisuhoitopotilaiden ohjauksesta päihdehoitoon. Osaston hoitajista valikoitui haastateltaviksi vapaaehtoisuuteen perustuen kolme. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Kerätty aineisto käsiteltiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä. Kirjallisuuden perusteella avasin käsitteitä alkoholi, alkoholiongelma ja sen tunnistaminen sekä päihdehoitotyö.
Tutkimustuloksissa ilmeni että suurin osa alkoholiongelmaisista katkaisuhoitopotilaista kotiutuu osastolta ilman jatkokontaktia päihdehoitoon, eikä ohjausta toteutettu aktiivisesti. Sairaanhoitajat olivat myös tyytymättömiä saamaansa päihdehoitotyön koulutuksen määrään ja päihdehoitoon ohjaamista koskevaa ohjeistusta pidettiin puutteellisena. Alkoholiongelmaiset potilaat ja heidän omaisensa kohdattiin pääosin ammattimaisesti, mutta negatiivisten asenteiden myönnettiin leviävän työyhteisössä herkästi. Myös alkoholiongelma nähdään ongelmana johon on syytä puuttua. Katkaisuhoitopotilaiden tärkeimpinä hoidontarpeina osastolla pidettiin perushoitoa, leposidehoitoa ja lääkehoitoa, kun taas päihdepuolen jatkohoitokontaktin luominen koettiin psykiatrisen sairaanhoitajan tehtäväksi. Katkaisuhoitopotilaiden hoidon muodostamana haasteena pidettiin muille potilaille aiheutuvaa häiriötä ja turvallisuusriskiä.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta. Tutkimukseen osallistujat olivat osastolla työskenteleviä sairaanhoitajia ja tutkimuksen kohteena olivat heidän kokemuksensa alkoholiongelmaisten katkaisuhoitopotilaiden ohjauksesta päihdehoitoon. Osaston hoitajista valikoitui haastateltaviksi vapaaehtoisuuteen perustuen kolme. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Kerätty aineisto käsiteltiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä. Kirjallisuuden perusteella avasin käsitteitä alkoholi, alkoholiongelma ja sen tunnistaminen sekä päihdehoitotyö.
Tutkimustuloksissa ilmeni että suurin osa alkoholiongelmaisista katkaisuhoitopotilaista kotiutuu osastolta ilman jatkokontaktia päihdehoitoon, eikä ohjausta toteutettu aktiivisesti. Sairaanhoitajat olivat myös tyytymättömiä saamaansa päihdehoitotyön koulutuksen määrään ja päihdehoitoon ohjaamista koskevaa ohjeistusta pidettiin puutteellisena. Alkoholiongelmaiset potilaat ja heidän omaisensa kohdattiin pääosin ammattimaisesti, mutta negatiivisten asenteiden myönnettiin leviävän työyhteisössä herkästi. Myös alkoholiongelma nähdään ongelmana johon on syytä puuttua. Katkaisuhoitopotilaiden tärkeimpinä hoidontarpeina osastolla pidettiin perushoitoa, leposidehoitoa ja lääkehoitoa, kun taas päihdepuolen jatkohoitokontaktin luominen koettiin psykiatrisen sairaanhoitajan tehtäväksi. Katkaisuhoitopotilaiden hoidon muodostamana haasteena pidettiin muille potilaille aiheutuvaa häiriötä ja turvallisuusriskiä.