OMAAN KÄMPPÄÄN : Asumisen palveluohjaajan merkitys nuorten aikuisten itsenäistymiselle, asumiselle ja elämänhallinnalle
Hakala, Serena (2015)
Hakala, Serena
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502102054
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502102054
Tiivistelmä
Hakala, Serena. Omaan kämppään – Asumisen palveluohjaajan merkitys nuorten aikuisten itsenäistymiselle, asumiselle ja elämänhallinnalle. Diak Järvenpää, kevät 2015, 73 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan kelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa asumisen palveluohjaajan merkitystä itsenäistyvien nuorten arjen hallinnalle. Lisäksi tarkoitus oli saada selville asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden mielipide työn toimivista tavoista sekä kehittämiskohdista.
Tutkimus oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella kesällä 2014. Kysely toteutettiin yhteistyökumppaneille sähköisesti ja asiakkaille haastattelemalla. Kyselylomakkeessa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoidut vastaukset analysoitiin käyttäen Excel-taulukko-ohjelmaa ja avoimet vastaukset analysoitiin käyttäen sisällön analyysiä. Nuorten asiakkaiden vastausprosentti oli 80 ja yhteistyökumppaneiden 54.
Tulokset osoittivat nuorilla olevan haasteita ensinnäkin vuokra-asunnon löytämisessä ja asunnon saamisen jälkeen talouden hallinnassa sekä erilaisten tukien hakemisessa. Nuoret tarvitsevat ammattilaisen opastusta ja neuvoja monilla elämän osa-alueilla, arjen askareissa ja yleisessä aktivoinnissa. Osa nuorista kokee tarvitsevansa aikuisen tukea yksinäisyyteen, masennukseen sekä päihdeongelmiin.
Tulokset osoittivat kaupungin asumisen palveluohjaajan työmenetelmien olevan toimivia ja arvostettuja. Asumisen palveluohjaajan nopeasta reagoinnista, kenttätyöskentelystä, säännöllisistä tapaamisista ja yhdessä nuorten aikuisten kanssa tekemisestä, opettamisesta ja keskusteluista tuli paljon positiivista palautetta sekä yhteistyökumppaneilta että asiakkailta.
Tuloksista saatiin ajankohtaista tietoa kehitettävistä asioista. Niitä olivat selkeästi asiakasmäärän vähentäminen yhtä palveluohjaajaa kohden, palvelun laadun parantaminen, aikataulujen kontrollointi ja työparin palkkaaminen. Aikatauluongelmiin voitaisiin löytää ratkaisu työparin palkkauksella tai asiakkuuksien muuttamisella sopimusasiakkuuksiksi. Verkostotyöhön tulisi panostaa enemmän ja yhteiset palaverit tulisi saada säännöllisiksi ja mahdollisimman monelle palveluntarjoajalle sopiviksi. Moniammatillinen yhteistyö nähtiin suurena voimavarana ja asumisen palveluohjaaja yhtenä, tärkeänä kumppanina.
Asiasanat: Nuoret aikuiset, aikuistuminen, itsenäistyminen, asuminen, asumispalvelut, palveluohjaus, moniammatillisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa asumisen palveluohjaajan merkitystä itsenäistyvien nuorten arjen hallinnalle. Lisäksi tarkoitus oli saada selville asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden mielipide työn toimivista tavoista sekä kehittämiskohdista.
Tutkimus oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella kesällä 2014. Kysely toteutettiin yhteistyökumppaneille sähköisesti ja asiakkaille haastattelemalla. Kyselylomakkeessa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoidut vastaukset analysoitiin käyttäen Excel-taulukko-ohjelmaa ja avoimet vastaukset analysoitiin käyttäen sisällön analyysiä. Nuorten asiakkaiden vastausprosentti oli 80 ja yhteistyökumppaneiden 54.
Tulokset osoittivat nuorilla olevan haasteita ensinnäkin vuokra-asunnon löytämisessä ja asunnon saamisen jälkeen talouden hallinnassa sekä erilaisten tukien hakemisessa. Nuoret tarvitsevat ammattilaisen opastusta ja neuvoja monilla elämän osa-alueilla, arjen askareissa ja yleisessä aktivoinnissa. Osa nuorista kokee tarvitsevansa aikuisen tukea yksinäisyyteen, masennukseen sekä päihdeongelmiin.
Tulokset osoittivat kaupungin asumisen palveluohjaajan työmenetelmien olevan toimivia ja arvostettuja. Asumisen palveluohjaajan nopeasta reagoinnista, kenttätyöskentelystä, säännöllisistä tapaamisista ja yhdessä nuorten aikuisten kanssa tekemisestä, opettamisesta ja keskusteluista tuli paljon positiivista palautetta sekä yhteistyökumppaneilta että asiakkailta.
Tuloksista saatiin ajankohtaista tietoa kehitettävistä asioista. Niitä olivat selkeästi asiakasmäärän vähentäminen yhtä palveluohjaajaa kohden, palvelun laadun parantaminen, aikataulujen kontrollointi ja työparin palkkaaminen. Aikatauluongelmiin voitaisiin löytää ratkaisu työparin palkkauksella tai asiakkuuksien muuttamisella sopimusasiakkuuksiksi. Verkostotyöhön tulisi panostaa enemmän ja yhteiset palaverit tulisi saada säännöllisiksi ja mahdollisimman monelle palveluntarjoajalle sopiviksi. Moniammatillinen yhteistyö nähtiin suurena voimavarana ja asumisen palveluohjaaja yhtenä, tärkeänä kumppanina.
Asiasanat: Nuoret aikuiset, aikuistuminen, itsenäistyminen, asuminen, asumispalvelut, palveluohjaus, moniammatillisuus.