Vapaaehtoistyöntekijöiden sitouttaminen sisäisen viestinnän keinoin
Jokinen, Milla (2015)
Jokinen, Milla
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502051922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502051922
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä keskitytään sisäiseen viestintään ja sen vaikutukseen vapaaehtoistyössä ja sitouttamisessa toimintaan pääkaupunkiseudun Naisten Pankissa. Sisäisessä viestinnässä keskitytään siihen, millaista on toimiva ja tehokas sisäinen viestintä ja pohditaan miten vies-tintävastuiden tulisi jakautua. Tarkasteluun otetaan kolme viestintämallia, joista pääasiassa pohditaan Åbergin viestintämallin soveltuvuutta Naisten Pankkiin. Sisäisen viestinnän kanavissa käsitellään enimmäkseen vain virtuaalisia kanavia, sillä Naisten Pankin viestintä tapahtuu enimmäkseen verkossa. Mukana on kanavia, joita Naisten Pankissa jo käytetään ja ka-navia, jotka ovat aiemmin olleet käytössä. Tarkastelussa on myös muutamia mahdollisia uusia viestintäkanavia.
Viestintätarpeet kuvataan viestintäverkkojen avulla ja pohditaan, millaisia viestintäverkkoja Naisten Pankissa on nähtävissä. Viestintätyytyväisyydellä saattaa olla yhteys motivaatioon ja työtyytyväisyyteen, joten sitäkin on syytä tutkia. Viestintäsuunnitelma yhdenmukaistaa ja sel-keyttää viestinnän sääntöjä. Tämän vuoksi viestintäsuunnitelma on hyvä laatia tarkasti. Tehokkaalla viestinnällä voidaan vaikuttaa arvoihin, asenteisiin, tietoihin, motivaatioon, sitoutumiseen ja käyttäytymiseen. Viestinnällä voidaan vaikuttaa niin yksilö- kuin ryhmätasolla, mutta ryhmätasolla vaikuttaminen vaatii aina enemmän panostusta.
Sitoutuminen ja sitouttaminen erotetaan toisistaan ja nämä käsitteet määritellään seuraavaksi. Sitouttamisen avuksi tuodaan esille koulutus ja työnohjaus. Motivaatioteorioista tarkastellaan Maslowin tarvehierarkiaa, Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaa ja Locken päämääräteoriaa. Vapaaehtoisuutta käsiteltäessä tuodaan esille Yeungin timanttimalli, jonka avulla voidaan kartoittaa vapaaehtoisten motiiveja olla mukana toiminnassa. Vapaaehtoisuuteen liittyvät myös kansalaisyhteiskunta sekä aktiivinen kansalaisuus. Aktiivista kansalaisuutta voidaan pitää kansalaisuuden tavoiteltavimpana ilmiönä.
Tutkimusosiossa perustellaan, miksi tutkimus on tehty kvalitatiivisesti focusryhmähaastattelulla ja kuvataan tutkimuksen toteutus. Analyysissä hyödynnetään teoriaa ja tuodaan esiin oleelliset tulokset. Lopuksi pohditaan tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä sekä mietitään kehitysehdotuksia.
Viestintätarpeet kuvataan viestintäverkkojen avulla ja pohditaan, millaisia viestintäverkkoja Naisten Pankissa on nähtävissä. Viestintätyytyväisyydellä saattaa olla yhteys motivaatioon ja työtyytyväisyyteen, joten sitäkin on syytä tutkia. Viestintäsuunnitelma yhdenmukaistaa ja sel-keyttää viestinnän sääntöjä. Tämän vuoksi viestintäsuunnitelma on hyvä laatia tarkasti. Tehokkaalla viestinnällä voidaan vaikuttaa arvoihin, asenteisiin, tietoihin, motivaatioon, sitoutumiseen ja käyttäytymiseen. Viestinnällä voidaan vaikuttaa niin yksilö- kuin ryhmätasolla, mutta ryhmätasolla vaikuttaminen vaatii aina enemmän panostusta.
Sitoutuminen ja sitouttaminen erotetaan toisistaan ja nämä käsitteet määritellään seuraavaksi. Sitouttamisen avuksi tuodaan esille koulutus ja työnohjaus. Motivaatioteorioista tarkastellaan Maslowin tarvehierarkiaa, Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaa ja Locken päämääräteoriaa. Vapaaehtoisuutta käsiteltäessä tuodaan esille Yeungin timanttimalli, jonka avulla voidaan kartoittaa vapaaehtoisten motiiveja olla mukana toiminnassa. Vapaaehtoisuuteen liittyvät myös kansalaisyhteiskunta sekä aktiivinen kansalaisuus. Aktiivista kansalaisuutta voidaan pitää kansalaisuuden tavoiteltavimpana ilmiönä.
Tutkimusosiossa perustellaan, miksi tutkimus on tehty kvalitatiivisesti focusryhmähaastattelulla ja kuvataan tutkimuksen toteutus. Analyysissä hyödynnetään teoriaa ja tuodaan esiin oleelliset tulokset. Lopuksi pohditaan tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä sekä mietitään kehitysehdotuksia.