Vesikaton korjaustyövaiheen kehittäminen kosteudenhallinnan kannalta
Haapoja, Markus (2014)
Haapoja, Markus
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501291738
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501291738
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö tehtiin Pakrak Oy:lle ja tutkittavina kohteina olivat Saga Furs Oyj:n toimitilojen vesikatot Vantaan Petikossa. Vesikattotyypit olivat loivia, joiden vedeneristys oli tehty bitumikermeistä. Insinöörityön tutkimustulosten perusteella tarkoituksena oli luoda yrityksen käyttöön dokumentit laskenta- ja hankintavaiheeseen sekä työmaatoteutukseen. Ulkoasultaan ja sisällöltään ne muistuttaisivat niin sanottuja tarkistuslistoja sekä niistä oli tarkoitus tehdä mahdollisimman yksinkertaiset ja selkeät.
Lähtökohta tutkimuksen aloittamiselle oli vesikattojen korjaustyövaiheiden haastavuus, ennen kaikkea tilanteissa, joissa yläpuolista sääsuojausta ei ole mahdollista järjestää. Vesikattojen korjaustöihin liittyy aina kosteudenhallinnan kannalta useita riskejä, kuten esimerkiksi sadeveden hallittava poisjohtaminen, vesivuodot käyttäjäpuolelle ja oikea työjärjestys. Muun muassa edellä mainittuihin osa-alueisiin yritettiin löytää ratkaisukeinoja.
Insinöörityön tutkimusmenetelminä käytettiin alaan liittyvää kirjallisuutta, internetiä, tutkittavasta kohteesta kerättyjä tietoja ja havaintoja sekä haastatteluja. Tutkimuksen aikana työmaalla suoritettiin dokumentointia valokuvaamalla sekä muistiinpanoja tekemällä. Kirjallisuuden, internetin ja haastatteluiden avulla pyrittiin löytämään sellaista tietoa, jota ei suoraan työmaalla tullut esille.
Tutkimustulosten perusteella syntyivät paperille tulostettavat yleispätevät dokumentit, joita on mahdollisuus muokata vastaamaan muidenkin vesikattojen korjaustyövaiheita. Varsinaiset tutkimustulokset liittyvät rakennuttajan vaikutusmahdollisuuksiin kosteudenhallinnan toteuttamiseksi, uudenlaisen ajattelutavan omaksumisessa ja vesikaton korjaustyövaiheen huolellisuuteen.
Lähtökohta tutkimuksen aloittamiselle oli vesikattojen korjaustyövaiheiden haastavuus, ennen kaikkea tilanteissa, joissa yläpuolista sääsuojausta ei ole mahdollista järjestää. Vesikattojen korjaustöihin liittyy aina kosteudenhallinnan kannalta useita riskejä, kuten esimerkiksi sadeveden hallittava poisjohtaminen, vesivuodot käyttäjäpuolelle ja oikea työjärjestys. Muun muassa edellä mainittuihin osa-alueisiin yritettiin löytää ratkaisukeinoja.
Insinöörityön tutkimusmenetelminä käytettiin alaan liittyvää kirjallisuutta, internetiä, tutkittavasta kohteesta kerättyjä tietoja ja havaintoja sekä haastatteluja. Tutkimuksen aikana työmaalla suoritettiin dokumentointia valokuvaamalla sekä muistiinpanoja tekemällä. Kirjallisuuden, internetin ja haastatteluiden avulla pyrittiin löytämään sellaista tietoa, jota ei suoraan työmaalla tullut esille.
Tutkimustulosten perusteella syntyivät paperille tulostettavat yleispätevät dokumentit, joita on mahdollisuus muokata vastaamaan muidenkin vesikattojen korjaustyövaiheita. Varsinaiset tutkimustulokset liittyvät rakennuttajan vaikutusmahdollisuuksiin kosteudenhallinnan toteuttamiseksi, uudenlaisen ajattelutavan omaksumisessa ja vesikaton korjaustyövaiheen huolellisuuteen.