Osallistavan kehittämisen mahdollisuudet : Suomen Urheiluliiton ja jäsenseurojen yhteistyö
Ahonen, Annamari (2014)
Lataukset:
Ahonen, Annamari
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014123020731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014123020731
Tiivistelmä
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö käsittelee Suomen Urheiluliiton ja sen jäsenseurojen välistä yhteistyötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada pääkaupunkiseudun seuroilta palautetta ja tietoa yhteistyön nykytilasta osallistavien menetelmien avulla. Konkreettisena toimenpiteenä seurojen edustajia osallistettiin Suomen Urheiluliiton yleisurheilukoulun toiminnan kehittämiseen ja sen uuden yhteistyökumppanin etsimiseen.
Opinnäytetyön teoreettinen osuus tarkastelee liikunta-alan kehittämispotentiaalia ja osallistavan kehittämisen mahdollisuuksia. Toiminnallisessa osuudessa pääkaupunkiseudun seurojen nuorisopäälliköille järjestettiin Helsingin Pasilassa työpaja, jossa käytettiin kolmea osallistavaa menetelmää: yhteisöllistä ideointia, 8x8 -menetelmää ja näyttelykävelyä.
Työpajan tulokset osoittivat, että Suomen Urheiluliiton pääkaupunkiseudun jäsenseurojen edustajat kokivat yhteistyön ongelmaksi yhteisen ajan ja vuorovaikutuksen puutteen. Lisäksi työpajan osallistujat toivoivat seuroille lisää vaikutusmahdollisuuksia liiton isoimpiin päätöksentekoihin. Toimenpiteiksi yhteistyön haasteisiin ehdotettiin lisää tapaamisia, tiiviimpää yhteydenpitoa, vuorovaikutusta helpottavia järjestelmiä sekä aktiivisempaa seurojen osallistamista liiton toimintaan. Yleisurheilukoulun osalta työpajan tulokset kertoivat yleisurheilukoulussa arvostettavan laatua, osaavia ohjaajia sekä kohdennettua ja täsmällistä viestintää. Tulevalta yleisurheilukoulun yhteistyökumppanilta seurojen edustajat toivoivat urheilullista arvomaailmaa, apua tuotepalkintoihin sekä seurakohtaisempaa tukea.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työpajan kaltaiset tapaamiset, joissa seuratoimijat pääsevät tapaamaan toisiaan, oppimaan ja kysymään toisiltaan, ovat yhteistyön kehittämisen tekijöitä. Vuorovaikutteisten ja toiminnallisten osallistavien menetelmien hyödyntäminen myös jatkossa eri tapaamisten yhteydessä lisäisi yhteisöllisyyttä ryhmän kesken, edesauttaisi yhteistyön kehittämistä ja lisäisi seurojen vaikutusmahdollisuuksia asioihin, jotka heitä koskevat. Säännöllisten tapaamisten avulla voitaisiin luoda yhtenäistä verkostoa, jolla on kaikki mahdollisuudet rakentaa yhdessä parempaa suomalaista yleisurheilua.
Opinnäytetyön teoreettinen osuus tarkastelee liikunta-alan kehittämispotentiaalia ja osallistavan kehittämisen mahdollisuuksia. Toiminnallisessa osuudessa pääkaupunkiseudun seurojen nuorisopäälliköille järjestettiin Helsingin Pasilassa työpaja, jossa käytettiin kolmea osallistavaa menetelmää: yhteisöllistä ideointia, 8x8 -menetelmää ja näyttelykävelyä.
Työpajan tulokset osoittivat, että Suomen Urheiluliiton pääkaupunkiseudun jäsenseurojen edustajat kokivat yhteistyön ongelmaksi yhteisen ajan ja vuorovaikutuksen puutteen. Lisäksi työpajan osallistujat toivoivat seuroille lisää vaikutusmahdollisuuksia liiton isoimpiin päätöksentekoihin. Toimenpiteiksi yhteistyön haasteisiin ehdotettiin lisää tapaamisia, tiiviimpää yhteydenpitoa, vuorovaikutusta helpottavia järjestelmiä sekä aktiivisempaa seurojen osallistamista liiton toimintaan. Yleisurheilukoulun osalta työpajan tulokset kertoivat yleisurheilukoulussa arvostettavan laatua, osaavia ohjaajia sekä kohdennettua ja täsmällistä viestintää. Tulevalta yleisurheilukoulun yhteistyökumppanilta seurojen edustajat toivoivat urheilullista arvomaailmaa, apua tuotepalkintoihin sekä seurakohtaisempaa tukea.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työpajan kaltaiset tapaamiset, joissa seuratoimijat pääsevät tapaamaan toisiaan, oppimaan ja kysymään toisiltaan, ovat yhteistyön kehittämisen tekijöitä. Vuorovaikutteisten ja toiminnallisten osallistavien menetelmien hyödyntäminen myös jatkossa eri tapaamisten yhteydessä lisäisi yhteisöllisyyttä ryhmän kesken, edesauttaisi yhteistyön kehittämistä ja lisäisi seurojen vaikutusmahdollisuuksia asioihin, jotka heitä koskevat. Säännöllisten tapaamisten avulla voitaisiin luoda yhtenäistä verkostoa, jolla on kaikki mahdollisuudet rakentaa yhdessä parempaa suomalaista yleisurheilua.