Ravitsemisalan ammattilaisten näkemyksiä ammattikeittiötyön imagotekijöistä
Almgrén, Satu (2014)
Almgrén, Satu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318254
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada uutta tutkimustietoa Ammattikeittiöalan imagonkohotuskampanja-hankkeen jatkotoimiksi sekä Ammattikeittiöosaajat ry:n toiminnan suunnittelua varten. Lisäksi kartoitettiin ammattialan täydennyskoulutustarpeita ja koulutusmuotoja sekä ammattialan viestinnällisiä menetelmiä. Toimeksiantaja oli Ammattikeittiöosaajat ry.
Opinnäyte oli työelämälähtöinen kehittämistehtävä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivisia menetelmiä; teemahaastatteluja ja puhelinhaastatteluja sekä kvantitatiivista menetelmää; verkkokyselyä.
Tulokset osoittivat ammattialan arvostusta nostaviksi tekijöiksi toimialan yhteiskunnallisen merkityksellisyyden, oman työn arvostamisen sekä hyvän ruoan ja asiakaspalvelun korkean tason. Lisäksi kannustavan palautteen saaminen esimieheltä, kollegoilta tai asiakkaalta nousi erittäin tärkeäksi ammattialan arvostusta nostavaksi tekijäksi. Ravitsemisalan ammattinimikkeistön yhtenäistäminen vaatii kehittämistä.
Ammattialan tämän hetken keskeisimmät täydennyskoulutustarpeet kohdistuvat hankintaprosesseihin, henkilöstöjohtamiseen sekä viestintä- ja tietotekniikkataitoihin. Tulevaisuuden koulutustarpeeksi nostettiin kestävä kehitys ja ympäristöosaaminen, laite- ja teknologiaosaaminen sekä viestintä- ja tietotekniikkataitoihin liittyvä koulutus. Kyselyn perusteella Ammattikeittiöosaajat ry:ltä toivotaan täydennyskoulutusta viestintä- ja tietotekniikkaan, vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen, ympäristöosaamiseen, henkilöstöjohtamisen osaamiseen sekä laite- ja teknolo-giaosaamiseen. Tulosten perusteella sopivina koulutusmuotoina pidettiin lähi- ja monimuoto-opetusta sekä verkko-opetusta.
Kyselyn mukaan sosiaalisen median käyttöä merkityksellisenä viestintäkanavana on lisättävä. Viestinnän kehittämiskohteeksi ammattikeittiössä nousi viestinnän suunnitelmallisuus ja sen taloudellinen resursointi. Ammattikeittiöiden viestinnän pääteemaksi esitettiin julkisen ruokapalve-lun merkityksen korostamista hyvinvointiyhteiskunnassa. Viestinnän kohderyhmänä ovat nuoret, päättäjät ja alan tulevat työntekijät. Hankkeiden viestintää on syytä kohdentaa myös alan työpaikoille.
Opinnäyte oli työelämälähtöinen kehittämistehtävä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivisia menetelmiä; teemahaastatteluja ja puhelinhaastatteluja sekä kvantitatiivista menetelmää; verkkokyselyä.
Tulokset osoittivat ammattialan arvostusta nostaviksi tekijöiksi toimialan yhteiskunnallisen merkityksellisyyden, oman työn arvostamisen sekä hyvän ruoan ja asiakaspalvelun korkean tason. Lisäksi kannustavan palautteen saaminen esimieheltä, kollegoilta tai asiakkaalta nousi erittäin tärkeäksi ammattialan arvostusta nostavaksi tekijäksi. Ravitsemisalan ammattinimikkeistön yhtenäistäminen vaatii kehittämistä.
Ammattialan tämän hetken keskeisimmät täydennyskoulutustarpeet kohdistuvat hankintaprosesseihin, henkilöstöjohtamiseen sekä viestintä- ja tietotekniikkataitoihin. Tulevaisuuden koulutustarpeeksi nostettiin kestävä kehitys ja ympäristöosaaminen, laite- ja teknologiaosaaminen sekä viestintä- ja tietotekniikkataitoihin liittyvä koulutus. Kyselyn perusteella Ammattikeittiöosaajat ry:ltä toivotaan täydennyskoulutusta viestintä- ja tietotekniikkaan, vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen, ympäristöosaamiseen, henkilöstöjohtamisen osaamiseen sekä laite- ja teknolo-giaosaamiseen. Tulosten perusteella sopivina koulutusmuotoina pidettiin lähi- ja monimuoto-opetusta sekä verkko-opetusta.
Kyselyn mukaan sosiaalisen median käyttöä merkityksellisenä viestintäkanavana on lisättävä. Viestinnän kehittämiskohteeksi ammattikeittiössä nousi viestinnän suunnitelmallisuus ja sen taloudellinen resursointi. Ammattikeittiöiden viestinnän pääteemaksi esitettiin julkisen ruokapalve-lun merkityksen korostamista hyvinvointiyhteiskunnassa. Viestinnän kohderyhmänä ovat nuoret, päättäjät ja alan tulevat työntekijät. Hankkeiden viestintää on syytä kohdentaa myös alan työpaikoille.