Hyvä ravitsemus, parempi mieli- Ravitsemus Eljaskartanon asukkaan hyvinvoinnin tukena
Haataja, Paula (2014)
Haataja, Paula
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112116190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112116190
Tiivistelmä
Erilaiset ravitsemukseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä mielenterveyspotilaiden keskuudessa. Ravitsemusongelmiin oli kiinnitetty huomiota myös Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän mielenterveyspotilaille tarkoitetussa kuntouskodissa, Eljaskartanossa, joka oli opinnäytetyöni toimeksiantaja. Eljaskartanon asukkailla oli ylipainoa, ruokailu oli epäsäännöllistä ja ruokavalinnat osittain epäterveellisiä sekä osalla asukkaista oli tapana ahmia etenkin lounasaikaan. Ylipainon lisäksi osalla asukkaista oli todettu erinäisiä muita sairauksia, kuten korkeaa kolesterolia, verenpainetautia ja diabetesta. Tarkoituksena oli tehdä asukkaille aterisuunnitelma ja tavoitteena oli saada Eljaskartanon asukkaat tekemään terveyttä edistäviä valintoja ruoka-aineiden suhteen, sekä saada asukkaat valmistamaan päivällisen hoitajan ohjaamana. Tutkimuskysymyksinä olivat, millainen on terveyttä edistävä ateriasuunnitelma ja mitkä tekijät vaikuttavat mielenterveyskuntoutujan ateriasuunnitelman tekemiseen.
Opinnäytetyöni on deduktiivinen tuotteistamisprosessi. Ateriasuunnitelman laatimisessa käytettiin Jämsä & Mannisen (2000) tuotteistamisprosessia, joka etení viiden eri vaiheen kautta. Lopputuloksena työssä oli neljän viikon ateriasuunnitelmat Eljaskartanoon. Lisäksi pidin ohjaustapahtumia terveellisestä ravitsemuksista ja terveyttä edistävistä ruokavalinnoista. Käytin opinnäytetyössäni teoriapohjana suomalaisia ravitsemussuosituksia, jotka julkaistiin tammikuussa 2014. Lisäksi perehdyin kirjallisuuteen mielenterveyden ja mielenterveyskuntoutuksen suhteen.
Uusi ateriasuunnitelma toi asukkaille mahdollisuuden valmistaa päivällistä ohjatusti sekä omatoimisen iltapalan. Suunniteltu muutos lyhensi ilta- ja aamupalan välistä yöpaastoa ja uusi ateriasuunnitelma paransi asukkaiden päivärytmiä. Asukkaiden toivomuksesta ateriasuunnitelmat koottiin kansioon, johon lisättiin myös päivällisruokien valmistusohjeet. Ohjeilla madallettiin kynnystä ryhtyä ruoanvalmistukseen. Asukkaiden mielestä ruuanvalmistus lisäsi kuntoutuskodin kodinomaisuutta ja lisäksi uusi ateriasuunnitelma tuki asukkaiden kuntoutumista. Asukkaiden ruokalaskut eivät nousseet huomattavasti, vaikka päivällinen lisättiin ateriasuunnitelmaan.
Opinnäytetyöni on deduktiivinen tuotteistamisprosessi. Ateriasuunnitelman laatimisessa käytettiin Jämsä & Mannisen (2000) tuotteistamisprosessia, joka etení viiden eri vaiheen kautta. Lopputuloksena työssä oli neljän viikon ateriasuunnitelmat Eljaskartanoon. Lisäksi pidin ohjaustapahtumia terveellisestä ravitsemuksista ja terveyttä edistävistä ruokavalinnoista. Käytin opinnäytetyössäni teoriapohjana suomalaisia ravitsemussuosituksia, jotka julkaistiin tammikuussa 2014. Lisäksi perehdyin kirjallisuuteen mielenterveyden ja mielenterveyskuntoutuksen suhteen.
Uusi ateriasuunnitelma toi asukkaille mahdollisuuden valmistaa päivällistä ohjatusti sekä omatoimisen iltapalan. Suunniteltu muutos lyhensi ilta- ja aamupalan välistä yöpaastoa ja uusi ateriasuunnitelma paransi asukkaiden päivärytmiä. Asukkaiden toivomuksesta ateriasuunnitelmat koottiin kansioon, johon lisättiin myös päivällisruokien valmistusohjeet. Ohjeilla madallettiin kynnystä ryhtyä ruoanvalmistukseen. Asukkaiden mielestä ruuanvalmistus lisäsi kuntoutuskodin kodinomaisuutta ja lisäksi uusi ateriasuunnitelma tuki asukkaiden kuntoutumista. Asukkaiden ruokalaskut eivät nousseet huomattavasti, vaikka päivällinen lisättiin ateriasuunnitelmaan.