Lentohenkilökunnan ruokailu ja työhyvinvointi
Kärkkäinen, Tarja (2014)
Kärkkäinen, Tarja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817365
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lentohenkilökunnan ruokailua ja ruokailuun liittyvää työhyvinvointia. Kyseessä olevat lentoyhtiöt ovat Finnair Oyj ja Blue1. Työssä selvitettiin nykyisiä ruokasuosituksia, työympäristöä ja lentohenkilökunnan työaikaista ruokailua ja siihen käytettäviä tiloja ja aikaa. Lentoliikenne on tärkeä osa matkailua, ja sen vuoksi lentohenkilökunnan kokonaisvaltainen hyvinvointi on tärkeää asiakaspalvelun onnistumisessa ja asiakasturvallisuuden kannalta. Tutkimuksella ei ole toimeksiantajaa.
Teoriaosuudessa keskitytään pohjoismaisiin ruokasuosituksiin, erikoisruokavalioihin sekä lentohenkilökunnan työympäristön erityispiirteisiin. Lisäksi käsitellään Finnair Oyj:n ja LSG Cateringin, ruokailun palveluntuottajan, yrityskuvauksia. Selvityksen luonteen huomioon ottaen tutkimuksessa keskitytään Suomen lentoemäntä –ja stuertti yhdistyksen toimenkuvan ja merkityksen esittämiseen.
Tämä selvitys on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineisto on koottu pääasiallisesti alan asiantuntijoiden teemahaastattelujen ja tutkijan piilohavainnoinnin avulla. Haastateltavat henkilöt työskentelevät sekä lentokoneen henkilökuntana että lentokenttäympäristössä, joten heillä on ajantasaista ja realistista tietoa tutkimusaiheesta. Haastateltavien luottamustoimet tekevät heistä myös työhyvinvoinnin asiantuntijoita. Opinnäytetyön tekijä työskentelee välillisesti lentokonehenkilökunnan kanssa lentokentällä, ja käyttää siten omaa asiantuntemustaan ja kokemustietoaan selvityksen toteuttamisessa.
Selvityksen tulokset tuovat esille matkustamohenkilökunnan vaativia työolosuhteita ja ruokailutilaan ja aikaan liittyviä erityispiirteitä. Lisäksi tulokset valottavat ruuan tuottajan haasteita ravinnon laadusta ja ravintopitoisuudesta lentokoneruokailussa. Teemahaastatteluiden perusteella voidaan todeta, että lentohenkilökunnan työ on järjestelmällistä, kiireistä ja häiriöille herkkää asiakaspalvelutyötä. Lisäksi kiire vaikuttaa siten, että henkilökunta ei aina ehdi syödä kunnolla ja saada riittävää työhyvinvointia ruokailusta. Nesteen nauttiminen ja nestetasapainon ylläpitäminen on tärkeää tässä työympäristössä. Voidaan todeta, että olosuhteet huomioiden ruuan laadun ja vaihtelevuuden merkitys on erittäin tärkeä työhyvinvoinnin tekijä. Lentokoneruokailun suunnitteluun käytetään paljon aikaa ja asiantuntemusta, mutta tuloksien mukaan kaikki suunnitelmat eivät toteudu lentokoneruokailussa. Lentohenkilökunnan kulttuurierot eivät vaikuta tämän selvityksen mukaan ruokailun toteuttamiseen. Tekijän tausta ruoka-alan ammattilaisena voi vaikuttaa tutkimuksen sisältöön, sillä alan tuntemus ja tietämys on laaja. Selvitys on itsessään uniikki liittyen työntekijäpuolen ruokailuun lentokenttäympäristössä, joten vertailukohteita on vaikea saada muualta. Jatkotutkimusaiheena esitetään lentohenkilökunnan ruokailutyytyväisyyden seuraamista ja mittaamista, ja sen perusteella ruokailun ja ravitsemuksen kehittämistä. Tutkimuksen toistettavuus riippuu haastateltavista, tosin tutkimuksessa pyritään neutraaliin analysointiin ruuan laadusta, ja lentohenkilökunnan työnkuvasta johtuen tutkimustuloksen toisto olisi mahdollista.
Teoriaosuudessa keskitytään pohjoismaisiin ruokasuosituksiin, erikoisruokavalioihin sekä lentohenkilökunnan työympäristön erityispiirteisiin. Lisäksi käsitellään Finnair Oyj:n ja LSG Cateringin, ruokailun palveluntuottajan, yrityskuvauksia. Selvityksen luonteen huomioon ottaen tutkimuksessa keskitytään Suomen lentoemäntä –ja stuertti yhdistyksen toimenkuvan ja merkityksen esittämiseen.
Tämä selvitys on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineisto on koottu pääasiallisesti alan asiantuntijoiden teemahaastattelujen ja tutkijan piilohavainnoinnin avulla. Haastateltavat henkilöt työskentelevät sekä lentokoneen henkilökuntana että lentokenttäympäristössä, joten heillä on ajantasaista ja realistista tietoa tutkimusaiheesta. Haastateltavien luottamustoimet tekevät heistä myös työhyvinvoinnin asiantuntijoita. Opinnäytetyön tekijä työskentelee välillisesti lentokonehenkilökunnan kanssa lentokentällä, ja käyttää siten omaa asiantuntemustaan ja kokemustietoaan selvityksen toteuttamisessa.
Selvityksen tulokset tuovat esille matkustamohenkilökunnan vaativia työolosuhteita ja ruokailutilaan ja aikaan liittyviä erityispiirteitä. Lisäksi tulokset valottavat ruuan tuottajan haasteita ravinnon laadusta ja ravintopitoisuudesta lentokoneruokailussa. Teemahaastatteluiden perusteella voidaan todeta, että lentohenkilökunnan työ on järjestelmällistä, kiireistä ja häiriöille herkkää asiakaspalvelutyötä. Lisäksi kiire vaikuttaa siten, että henkilökunta ei aina ehdi syödä kunnolla ja saada riittävää työhyvinvointia ruokailusta. Nesteen nauttiminen ja nestetasapainon ylläpitäminen on tärkeää tässä työympäristössä. Voidaan todeta, että olosuhteet huomioiden ruuan laadun ja vaihtelevuuden merkitys on erittäin tärkeä työhyvinvoinnin tekijä. Lentokoneruokailun suunnitteluun käytetään paljon aikaa ja asiantuntemusta, mutta tuloksien mukaan kaikki suunnitelmat eivät toteudu lentokoneruokailussa. Lentohenkilökunnan kulttuurierot eivät vaikuta tämän selvityksen mukaan ruokailun toteuttamiseen. Tekijän tausta ruoka-alan ammattilaisena voi vaikuttaa tutkimuksen sisältöön, sillä alan tuntemus ja tietämys on laaja. Selvitys on itsessään uniikki liittyen työntekijäpuolen ruokailuun lentokenttäympäristössä, joten vertailukohteita on vaikea saada muualta. Jatkotutkimusaiheena esitetään lentohenkilökunnan ruokailutyytyväisyyden seuraamista ja mittaamista, ja sen perusteella ruokailun ja ravitsemuksen kehittämistä. Tutkimuksen toistettavuus riippuu haastateltavista, tosin tutkimuksessa pyritään neutraaliin analysointiin ruuan laadusta, ja lentohenkilökunnan työnkuvasta johtuen tutkimustuloksen toisto olisi mahdollista.