Joutsan kunnan ryhmäperhepäivähoitajien ammatillisuus ja työhyvinvointi
Koukkari, Niina; Heiskanen, Tiina (2014)
Koukkari, Niina
Heiskanen, Tiina
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815932
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli herättää keskustelua ja vaikuttaa ryhmäperhepäivähoitajien ammatillisen osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen Joutsassa. Tavoitteena oli selvittää Joutsan kunnan ryhmäperhepäivähoitajien ammatillista osaamista sekä työhyvinvointia. Tavoitteena oli nimenomaan kuulla ryhmäperhepäivähoitajien ajatuksia ja mielipiteitä näistä teemoista ja saada heidän oma äänensä kuuluviin.
Teoriaosuudessa käsitellään perhepäivähoitajien pedagogisuutta, ammatillista osaamista ja varhaiskasvatuksen laatua. Työhyvinvointia käsitellään yleisesti sekä fyysistä, henkistä että sosiaalista työhyvinvointia. Lisäksi tarkastellaan jaksamista ja työssä viihtymistä, työyhteisön ja esimiehen vaikutusta työhyvinvoinnin kokemiseen sekä palautteen merkitystä.
Varsinainen tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Neljälle Joutsan ryhmäperhepäivähoidossa työskentelevälle ryhmäperhe-päivähoitajalle tehtiin teemahaastattelu, jonka avulla selvitettiin, miten ryhmäperhepäivähoitajat kuvaavat omaa ammatillista osaamistaan ryhmäperhepäivähoitajana, mistä ryhmäperhepäivähoitajien työhyvinvointi koostuu sekä millaisia kehittämisehdotuksia hoitajilla on oman ammatillisen osaamisensa ja työhyvinvointinsa kehittämiseksi.
Haastattelun tulokset osoittivat, että ryhmäperhepäivähoitajat tulevat erittäin mielellään töihin, he ovat tyytyväisiä työhönsä sekä viihtyvät siinä ja nauttivat siitä. He voivat työssään hyvin ja heidän ammatillinen osaamisensa on sellaista, mikä vastaa työn vaatimuksia ja tarkoitusta. Työssä parasta olivat lapset, heiltä saa paljon iloa. Lisäksi työyhteisön ja esimiehen merkitystä pidettiin erittäin merkittävinä voimavaroina työssä jaksamiseen ja viihtyvyyteen. Työn kehittämiselle ei ollut juuri toiveita, mutta esimieheltä kaivattaisiin enemmän suoraa ja avointa palautetta. Lisätyövoiman tarve ja työaikojen järkeistäminen nähtiin erittäin tarpeellisena ylitöiden välttämiseksi ja oman jaksamisen kannalta.
Teoriaosuudessa käsitellään perhepäivähoitajien pedagogisuutta, ammatillista osaamista ja varhaiskasvatuksen laatua. Työhyvinvointia käsitellään yleisesti sekä fyysistä, henkistä että sosiaalista työhyvinvointia. Lisäksi tarkastellaan jaksamista ja työssä viihtymistä, työyhteisön ja esimiehen vaikutusta työhyvinvoinnin kokemiseen sekä palautteen merkitystä.
Varsinainen tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Neljälle Joutsan ryhmäperhepäivähoidossa työskentelevälle ryhmäperhe-päivähoitajalle tehtiin teemahaastattelu, jonka avulla selvitettiin, miten ryhmäperhepäivähoitajat kuvaavat omaa ammatillista osaamistaan ryhmäperhepäivähoitajana, mistä ryhmäperhepäivähoitajien työhyvinvointi koostuu sekä millaisia kehittämisehdotuksia hoitajilla on oman ammatillisen osaamisensa ja työhyvinvointinsa kehittämiseksi.
Haastattelun tulokset osoittivat, että ryhmäperhepäivähoitajat tulevat erittäin mielellään töihin, he ovat tyytyväisiä työhönsä sekä viihtyvät siinä ja nauttivat siitä. He voivat työssään hyvin ja heidän ammatillinen osaamisensa on sellaista, mikä vastaa työn vaatimuksia ja tarkoitusta. Työssä parasta olivat lapset, heiltä saa paljon iloa. Lisäksi työyhteisön ja esimiehen merkitystä pidettiin erittäin merkittävinä voimavaroina työssä jaksamiseen ja viihtyvyyteen. Työn kehittämiselle ei ollut juuri toiveita, mutta esimieheltä kaivattaisiin enemmän suoraa ja avointa palautetta. Lisätyövoiman tarve ja työaikojen järkeistäminen nähtiin erittäin tarpeellisena ylitöiden välttämiseksi ja oman jaksamisen kannalta.