Nuorisokodin hyvät käytännöt ja työmenetelmät
Sievi, Annukka (2014)
Sievi, Annukka
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111715816
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111715816
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa nuorisokodin hyviä käytäntöjä ja työmenetelmiä sijaishuollon eri vaiheissa. Vaiheet jakaantuvat opinnäytetyössä tulovaiheeseen, asettumisvaiheeseen, kasvamiseen yksikössä ja sijoituksen päättymiseen. Lisäksi tarkastellaan erityisosaamista ja kehittämistarpeita nuorisokodissa. Työssä haastateltiin Nuorisokoti Valokki Oy:n neljää työntekijää ja tulokset muodostuvat heidän kertomusten pohjalta. Teoriaosuudessa on käsitelty sijaishuoltoa lastensuojelulaissa, sijaishuoltoa ja sen asemaa yhteiskunnassa sekä lastensuojelulaitoksissa toteutettavaa työtä.
Tuloksissa hyvät käytännöt luokiteltiin sijaishuollon vaiheiden mukaan, näistä muodostettiin käsitteet kuvaamaan kunkin vaiheen käytäntöjä. Käytännöt keskittyivät valmistautumiseen, asettumisen tukemiseen, arjen sujuvuuteen sekä jatkuvuuteen. Työmenetelmiä haastattelujen perusteella muodostui yhteensä seitsemän. Näitä olivat vuorovaikutuksellinen tukeminen, omaohjaajuus, tavoitteellisuus, ratkaisukeskeisyys, toiminnallisuus, perhekeskeisyys ja kumppanuus ja elämänjana-tyyppinen työskentely. Omaohjaajuuteen kuuluivat tunnetyöskentely ja kotikäynnit. Erityisosaamiseksi muodostuivat toimiva lapsi - ja perhe-työ, neuropsykiatrinen valmennus, voimaannuttava valokuvaus, NLP ja EURO-ADAD. Erityisosaamista hyödynnettiin työskentelyn tukena, ottamalla otteita menetelmistä ja käyttämällä sitä ammatillisuuden tukena. Kehittämisnäkökulmia olivat työvälinekoulutukset ja jokaisen vastuu ammatillisesta kehittymisestä. Työparityöskentelyn oli nähty toimivana käytäntönä ja sitä kaivattiin takaisin työhön.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Tutkimustehtäviä olivat 1) Millaisia hyviä käytäntöjä ja työmenetelmiä nuorisokodissa on 2) Miten erityisosaamista käytetään 3) Millaisia kehittämistarpeita haasteltavat tuovat esille?
Tuloksissa hyvät käytännöt luokiteltiin sijaishuollon vaiheiden mukaan, näistä muodostettiin käsitteet kuvaamaan kunkin vaiheen käytäntöjä. Käytännöt keskittyivät valmistautumiseen, asettumisen tukemiseen, arjen sujuvuuteen sekä jatkuvuuteen. Työmenetelmiä haastattelujen perusteella muodostui yhteensä seitsemän. Näitä olivat vuorovaikutuksellinen tukeminen, omaohjaajuus, tavoitteellisuus, ratkaisukeskeisyys, toiminnallisuus, perhekeskeisyys ja kumppanuus ja elämänjana-tyyppinen työskentely. Omaohjaajuuteen kuuluivat tunnetyöskentely ja kotikäynnit. Erityisosaamiseksi muodostuivat toimiva lapsi - ja perhe-työ, neuropsykiatrinen valmennus, voimaannuttava valokuvaus, NLP ja EURO-ADAD. Erityisosaamista hyödynnettiin työskentelyn tukena, ottamalla otteita menetelmistä ja käyttämällä sitä ammatillisuuden tukena. Kehittämisnäkökulmia olivat työvälinekoulutukset ja jokaisen vastuu ammatillisesta kehittymisestä. Työparityöskentelyn oli nähty toimivana käytäntönä ja sitä kaivattiin takaisin työhön.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Tutkimustehtäviä olivat 1) Millaisia hyviä käytäntöjä ja työmenetelmiä nuorisokodissa on 2) Miten erityisosaamista käytetään 3) Millaisia kehittämistarpeita haasteltavat tuovat esille?