ADHD-LAPSEN KUNTOUTUS -TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET JA MENETELMÄT : SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS
Lintunen, Nita (2014)
Lintunen, Nita
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111415650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111415650
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää aiemmin tutkitun tiedon pohjalta, millä osa-alueilla ADHD-lapsi erityisesti tarvitsee tukea, ja millä menetelmillä ADHD-lapsen kuntoutumista voidaan tukea ja näin ehkäistä hoitamattoman ADHD:n negatiivisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Tavoitteena on lisätä tietoa ADHD:sta ja antaa työkaluja niin kotiin, terveydenhuollon henkilökunnalle, kouluille kuin muillekin lasten kanssa toimiville tai lasten asioista päättäville tahoille siitä, kuinka ADHD-oireista lasta parhaiten voidaan tukea ja auttaa lasta selviytymään hänen kohdalleen tulevista haasteista.
Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sisällönanalyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineistoksi valikoitui viisi suomalaista pro gradu - tutkielmaa ja yksi englanninkielinen katsausartikkeli.
Tutkimustulosten mukaan ADHD-lapsen kuntoutumisen tärkeimmät osa-alueet ovat oppimisen tukeminen, toimintakyvyn tukeminen, itsetunnon tukeminen ja perheen voimavarojen tukeminen. Kaikki nämä osa-alueet ovat voimakkaasti sidoksissa toi-siinsa, koska ADHD-oireet vaikuttavat lapsen elämään hyvin kokonaisvaltaisesti. Näin ollen panostaminen johonkin edellä mainituista osa-alueista vaikuttaa positiivisesti myös muihin osa-alueisiin. ADHD-lapsen tukimenetelmät eivät vaadi välttämättä taloudellista tai terveydenhuollon kautta tulevaa panostusta. Sen sijaan yleisen ADHD-tietouden lisääminen, myötämielinen ja ymmärtävä suhtautuminen, erilaisuuden hyväksyminen, yksilöllinen kohtaaminen, opetuksen yksilöllistäminen, arjen riittävä jäsentäminen ja lapsen vahvuuksien huomioiminen auttavat lapsen kuntoutumista jokaisella osa-alueella ja tukevat koko perheen hyvinvointia.
Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sisällönanalyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineistoksi valikoitui viisi suomalaista pro gradu - tutkielmaa ja yksi englanninkielinen katsausartikkeli.
Tutkimustulosten mukaan ADHD-lapsen kuntoutumisen tärkeimmät osa-alueet ovat oppimisen tukeminen, toimintakyvyn tukeminen, itsetunnon tukeminen ja perheen voimavarojen tukeminen. Kaikki nämä osa-alueet ovat voimakkaasti sidoksissa toi-siinsa, koska ADHD-oireet vaikuttavat lapsen elämään hyvin kokonaisvaltaisesti. Näin ollen panostaminen johonkin edellä mainituista osa-alueista vaikuttaa positiivisesti myös muihin osa-alueisiin. ADHD-lapsen tukimenetelmät eivät vaadi välttämättä taloudellista tai terveydenhuollon kautta tulevaa panostusta. Sen sijaan yleisen ADHD-tietouden lisääminen, myötämielinen ja ymmärtävä suhtautuminen, erilaisuuden hyväksyminen, yksilöllinen kohtaaminen, opetuksen yksilöllistäminen, arjen riittävä jäsentäminen ja lapsen vahvuuksien huomioiminen auttavat lapsen kuntoutumista jokaisella osa-alueella ja tukevat koko perheen hyvinvointia.