Maahanmuuttajille suunnatun terveyskasvatusmateriaalin kehittäminen : uusi työväline synnytyksen jälkeisen masennuksen puheeksi ottamiseen
Puro, Salla-Maria; Pulkkinen, Viivi (2014)
Puro, Salla-Maria
Pulkkinen, Viivi
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102114869
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102114869
Tiivistelmä
Elämme nykypäivänä hyvin globaalissa maailmassa ja yhteiskuntamme muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi. Suomen kaupungeista Turku on yksi monikulttuurisimmista ja tämän seurauksena terveydenhuollon asiakkaina on yhä enemmän maahanmuuttajaperheitä. Neuvoloiden velvollisuus on tarjota terveysneuvontaa ja edistää koko väestön terveyttä, ottaen huomioon kulttuurisensitiivisyys.
Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä haasteiksi nousevat kulttuurierot sekä kommunikointiongelmat. Yhteisen asioimiskielen puutteeseen vastataan usein tulkin käytöllä, mutta varteenotettava vaihtoehto olisi myös selkokielen käyttö eri muodoissa. Tässä opinnäytetyössä haluttiin keskittyä nimenomaan selkokielen tuomiin mahdollisuuksiin osana terveysneuvontatilanteita. Turun kaupungin hyvinvointitoimialan kanssa yhteistyössä ja osana Terveesti tulevaisuuteen – hanketta, tuotettiin selkokielinen esite synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Esitteen tarkoitus on toimia puheeksiottamisen välineenä.
Yhä useampi nainen nykypäivänä sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen, mutta tästä huolimatta esimerkiksi neuvoloilla ei ole tarjota materiaalia kyseisestä aiheesta. Maahanmuuttajanaisilla on vielä suurempi riski sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen kuin kantaväestöllä. Taustalla ovat maahanmuuttoon liittyvät tekijät, kuten traumaattiset kokemukset kotimaassa, kulttuurishokki, erilaiset terveyskäsitykset sekä tukiverkoston puuttuminen. Vaikka masennuksesta on vaikea puhua, on synnytyksen jälkeinen masennus kuitenkin vakava sairaus, joka vaatii aina hoitoa.
Tutkimuksien mukaan maahanmuuttajien kanssa työskennellessä, kirjallinen ja selkokielinen materiaali yhdessä terveydenhoitajan neuvonnan kanssa, tuottavat parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tuotetulle esitteelle haettiin Selkokeskuksen hyväksyntä ja sitä jaettiin Turun alueen neuvoloihin koekäyttöön. Käyttökokemuksista kerättiin palautetta anonyymin kyselylomakkeen avulla, jolloin esitteen hyödyllisyys saatiin testattua käytännössä. Saatu palaute oli kokonaisuudessaan positiivista ja esitteelle koettiin tarvetta eri neuvoloissa.
Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä haasteiksi nousevat kulttuurierot sekä kommunikointiongelmat. Yhteisen asioimiskielen puutteeseen vastataan usein tulkin käytöllä, mutta varteenotettava vaihtoehto olisi myös selkokielen käyttö eri muodoissa. Tässä opinnäytetyössä haluttiin keskittyä nimenomaan selkokielen tuomiin mahdollisuuksiin osana terveysneuvontatilanteita. Turun kaupungin hyvinvointitoimialan kanssa yhteistyössä ja osana Terveesti tulevaisuuteen – hanketta, tuotettiin selkokielinen esite synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Esitteen tarkoitus on toimia puheeksiottamisen välineenä.
Yhä useampi nainen nykypäivänä sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen, mutta tästä huolimatta esimerkiksi neuvoloilla ei ole tarjota materiaalia kyseisestä aiheesta. Maahanmuuttajanaisilla on vielä suurempi riski sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen kuin kantaväestöllä. Taustalla ovat maahanmuuttoon liittyvät tekijät, kuten traumaattiset kokemukset kotimaassa, kulttuurishokki, erilaiset terveyskäsitykset sekä tukiverkoston puuttuminen. Vaikka masennuksesta on vaikea puhua, on synnytyksen jälkeinen masennus kuitenkin vakava sairaus, joka vaatii aina hoitoa.
Tutkimuksien mukaan maahanmuuttajien kanssa työskennellessä, kirjallinen ja selkokielinen materiaali yhdessä terveydenhoitajan neuvonnan kanssa, tuottavat parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tuotetulle esitteelle haettiin Selkokeskuksen hyväksyntä ja sitä jaettiin Turun alueen neuvoloihin koekäyttöön. Käyttökokemuksista kerättiin palautetta anonyymin kyselylomakkeen avulla, jolloin esitteen hyödyllisyys saatiin testattua käytännössä. Saatu palaute oli kokonaisuudessaan positiivista ja esitteelle koettiin tarvetta eri neuvoloissa.