"Kyl meil tääl lapset liikkuu" : toimintakulttuurin liikunnallisuuden kartoitus varhaiskasvatuksessa
Määttä, Jenniina; Ojanperä, Niina; Silvennoinen, Emma (2014)
Määttä, Jenniina
Ojanperä, Niina
Silvennoinen, Emma
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014101314703
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014101314703
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka paljon ja millä tavoin 3–5-vuotiaat tyttölapset liikkuvat Turun itäisen palvelualueen päiväkodeissa kello 8–12 välisenä aikana ja oliko liikkuminen terveyttä edistävällä tasolla. Työn tavoitteena oli kerätä kyseisten tyttölasten liikkumisen määrästä ja tavasta tietoa ToLiVa-hankkeelle (Toimintakulttuurin liikunnallistaminen varhaiskasvatuksessa). Hankkeessa tietoa voidaan hyödyntää lasten liikunnallisemman arjen edistämiseksi kehitettävän toimintamallin luomisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä havainnointitutkimuksena, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattista havainnointia. Satunnaisotannalla kohdejoukoksi valikoitui 21 3–5-vuotiasta tyttölasta, joita jokaista havainnoitiin yhden aamupäivän ajan. Havainnointi toteutettiin kolmen havainnoitsijan voimin, ja tukena käytettiin itse laadittua, aiempaan tutkittuun tietoon pohjautuvaa havainnointilomaketta. Lasten liikkumisaikaa mitattiin sekuntikellolla ja eri liikkumistapojen esiintyvyydestä tehtiin merkintöjä havainnointilomakkeeseen. Kerätty aineisto käsiteltiin ja analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tämän työn tulosten perusteella lasten liikkuminen havainnoidun neljän tunnin aikana oli vähäistä ja päiväkotipäivä koostui suurelta osin fyysisesti inaktiivisesta toiminnasta. Näin lasten on vaikeampi saavuttaa terveyttä edistävä, suositusten mukainen liikkumistaso koko päivän aikana. Tulosten mukaan lapsia ei myöskään kannusteta reippaaseen fyysiseen aktiivisuuteen, vaan päiväkodeissa suositaan rauhallisempia leikkejä. Tuloksista ilmeni, että päiväkodin päivärytmillä on suuri merkitys lasten liikkumisaikaan: lapset liikkuivat havainnointiaikana selvästi eniten ulkoiluajankohtana ja liikkumisen määrä oli vähäistä sisätiloissa vietettynä aikana. Aiemmin tutkittu tieto ja tämän opinnäytetyön tulokset ovat yhdenmukaisia osoittaessaan, että mitä enemmän lapset liikkuvat määrällisesti, sitä monipuolisempaa eri liikkumistapojen hyödyntäminen leikkiessä on. Lisäksi tuloksista nousi esiin, että lasten valmius motoristen perustaitojen harjoittamiseen kasvaa lasten vanhetessa. Opinnäytetyön tutkimusjoukko oli suppea, jonka vuoksi työn tuloksia ei voida yleistää.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä havainnointitutkimuksena, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattista havainnointia. Satunnaisotannalla kohdejoukoksi valikoitui 21 3–5-vuotiasta tyttölasta, joita jokaista havainnoitiin yhden aamupäivän ajan. Havainnointi toteutettiin kolmen havainnoitsijan voimin, ja tukena käytettiin itse laadittua, aiempaan tutkittuun tietoon pohjautuvaa havainnointilomaketta. Lasten liikkumisaikaa mitattiin sekuntikellolla ja eri liikkumistapojen esiintyvyydestä tehtiin merkintöjä havainnointilomakkeeseen. Kerätty aineisto käsiteltiin ja analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tämän työn tulosten perusteella lasten liikkuminen havainnoidun neljän tunnin aikana oli vähäistä ja päiväkotipäivä koostui suurelta osin fyysisesti inaktiivisesta toiminnasta. Näin lasten on vaikeampi saavuttaa terveyttä edistävä, suositusten mukainen liikkumistaso koko päivän aikana. Tulosten mukaan lapsia ei myöskään kannusteta reippaaseen fyysiseen aktiivisuuteen, vaan päiväkodeissa suositaan rauhallisempia leikkejä. Tuloksista ilmeni, että päiväkodin päivärytmillä on suuri merkitys lasten liikkumisaikaan: lapset liikkuivat havainnointiaikana selvästi eniten ulkoiluajankohtana ja liikkumisen määrä oli vähäistä sisätiloissa vietettynä aikana. Aiemmin tutkittu tieto ja tämän opinnäytetyön tulokset ovat yhdenmukaisia osoittaessaan, että mitä enemmän lapset liikkuvat määrällisesti, sitä monipuolisempaa eri liikkumistapojen hyödyntäminen leikkiessä on. Lisäksi tuloksista nousi esiin, että lasten valmius motoristen perustaitojen harjoittamiseen kasvaa lasten vanhetessa. Opinnäytetyön tutkimusjoukko oli suppea, jonka vuoksi työn tuloksia ei voida yleistää.