Vuorohoidossa olevien lasten ajatuksia vanhemmuudesta
Bäckström, Taia; Forstén, Anna (2014)
Bäckström, Taia
Forstén, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014101014622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014101014622
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitämme mitä vuorohoidossa olevat lapset ajattelevat vanhemman tehtävistä ja mitä he vanhemmiltaan toivovat. Lisäksi työssä tarkastelemme, miten lasten ikävä päiväkodissa ilmenee ja miten aikuinen voi ikävää parhaiten helpottaa. Selvitimme lasten ajatuksia kolmen teeman kautta. Teemat olivat: 1) Vanhemmuuden roolit, 2) Perheen yhteiset hetket sekä 3) Ikävä, paha mieli ja niiden helpottaminen.
Teimme opinnäytetyömme eräässä helsinkiläisessä vuorohoitoa tarjoavassa päiväkodissa. Käytimme opinnäytetyössämme kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Keräsimme aineistomme teemahaastattelemalla sekä saduttamalla seitsemää 4–5-vuotiasta lasta. Rajasimme sadutuksen aiheen maailman parhaaseen äitiin ja/tai isään. Aineiston analysoimiseksi käytimme teemoittelua.
Tuloksista ilmenee, että lapset näkevät vanhemmuuden laajana kokonaisuutena, johon kuuluu erilaisia rooleja, joista huoltajan rooli on vahvimpana. Haastatteluiden perusteella lapset viettävät mieluiten yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa pelaten ja leikkien. Aina vanhempi ei ole lapsen mieleen; lasten mielestä vanhemmat olivat ikävimpiä rajatessaan lasten toimintaa tai kun he eivät huomioineet lasta. Yleisesti lapset kokivat aikuisen fyysisen läsnäolon sekä läheisyyden, kuten halaamisen ja silittämisen, parhaiten ikävää helpottaviksi tekijöiksi.
Johtopäätöksenä toteamme lasten kaipaavan vanhempiaan ja haluavan viettää aikaa heidän kanssaan. Lapset näkevät vanhemmuuteen kuuluvan samoja asioita, kuin miten teoreettinen viitekehyksemme vanhemmuutta määrittelee. Lapset kertoivat haluavansa viettää aikaa vanhempiensa kanssa lapsille ominaisin tavoin, mihin vanhempien tulisikin kiinnittää huomiota. Lapset toivat esille sen, mikä heidän ikätasolleen kuuluu; lapset tarvitsevat ja haluavat läheisyyttä perusturvallisuuden tunteen vahvistumiseksi. Vuorohoidossa kasvattajien tulisi huomioida riittävä läheisyyden osoittaminen lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden.
Teimme opinnäytetyömme eräässä helsinkiläisessä vuorohoitoa tarjoavassa päiväkodissa. Käytimme opinnäytetyössämme kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Keräsimme aineistomme teemahaastattelemalla sekä saduttamalla seitsemää 4–5-vuotiasta lasta. Rajasimme sadutuksen aiheen maailman parhaaseen äitiin ja/tai isään. Aineiston analysoimiseksi käytimme teemoittelua.
Tuloksista ilmenee, että lapset näkevät vanhemmuuden laajana kokonaisuutena, johon kuuluu erilaisia rooleja, joista huoltajan rooli on vahvimpana. Haastatteluiden perusteella lapset viettävät mieluiten yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa pelaten ja leikkien. Aina vanhempi ei ole lapsen mieleen; lasten mielestä vanhemmat olivat ikävimpiä rajatessaan lasten toimintaa tai kun he eivät huomioineet lasta. Yleisesti lapset kokivat aikuisen fyysisen läsnäolon sekä läheisyyden, kuten halaamisen ja silittämisen, parhaiten ikävää helpottaviksi tekijöiksi.
Johtopäätöksenä toteamme lasten kaipaavan vanhempiaan ja haluavan viettää aikaa heidän kanssaan. Lapset näkevät vanhemmuuteen kuuluvan samoja asioita, kuin miten teoreettinen viitekehyksemme vanhemmuutta määrittelee. Lapset kertoivat haluavansa viettää aikaa vanhempiensa kanssa lapsille ominaisin tavoin, mihin vanhempien tulisikin kiinnittää huomiota. Lapset toivat esille sen, mikä heidän ikätasolleen kuuluu; lapset tarvitsevat ja haluavat läheisyyttä perusturvallisuuden tunteen vahvistumiseksi. Vuorohoidossa kasvattajien tulisi huomioida riittävä läheisyyden osoittaminen lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden.