Kosteus- ja mikrobivauriot ja niiden syntymekanismit : Turun Vähä-Heikkilän kasarmit
Horjanheimo, Joni (2014)
Horjanheimo, Joni
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090913812
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090913812
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kosteus- ja mikrobivaurioiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä ja yleisimpiä vauriorakenteita. Työssä yritetään hahmottaa lisäksi syitä sisäilmaongelmiin Turun Vähä-Heikkilän kasarmeilla sekä toteutusvaiheen toimenpiteitä sisäilmaongelmien poistamiseksi vuonna 2013 valmistuneen perusparannusurakan yhteydessä.
Työ jakautuu karkeasti ottaen kahteen osaan. Teoriaosiossa esitellään kirjallisuuslähteiden kautta keskeiset tekniset laatutekijät ja rakennusfysikaaliset lähtökohdat kosteus- ja mikrobiongelmissa. Case-osiossa verrataan edellisiä Turun Vähä-Heikkilässä vuonna 2013 valmistuneeseen mikrobisaneerauskohteeseen.
Case-osiossa perehdyttiin aiemmin toteutettuihin peruskorjaustoimenpiteisiin ja käyttötapojen muutoksiin teknisten asiakirjojen kautta sekä näiden mahdollisia yhteyksiä sisäilmaongelmiin. Taustatietojen kartoittamiseksi haastateltiin kahteen uusimpaan peruskorjaukseen osallistuneita asiantuntijoita.
Vasta rakenneavausten myötä voitiin havaita mittavimmat kosteus- ja mikrobivaurioituneet rakenteet ja rakenneosat (mm. betoninen alapohjalaatta ja maapohja, välipohjat ja yläpohjan vaurioitunut palopermanto). Rakennuksen vaipan tiiviyden parantaminen uusilla ikkunoilla sekä täysin koneellistettu ilmanvaihtojärjestelmä vaikuttivat alipaineen kasvuun sisätiloissa, mikä vaikutti osaltaan mikrobien ja näiden aineenvaihduntatuotteiden leviämiseen sisäilmaan.
Työ jakautuu karkeasti ottaen kahteen osaan. Teoriaosiossa esitellään kirjallisuuslähteiden kautta keskeiset tekniset laatutekijät ja rakennusfysikaaliset lähtökohdat kosteus- ja mikrobiongelmissa. Case-osiossa verrataan edellisiä Turun Vähä-Heikkilässä vuonna 2013 valmistuneeseen mikrobisaneerauskohteeseen.
Case-osiossa perehdyttiin aiemmin toteutettuihin peruskorjaustoimenpiteisiin ja käyttötapojen muutoksiin teknisten asiakirjojen kautta sekä näiden mahdollisia yhteyksiä sisäilmaongelmiin. Taustatietojen kartoittamiseksi haastateltiin kahteen uusimpaan peruskorjaukseen osallistuneita asiantuntijoita.
Vasta rakenneavausten myötä voitiin havaita mittavimmat kosteus- ja mikrobivaurioituneet rakenteet ja rakenneosat (mm. betoninen alapohjalaatta ja maapohja, välipohjat ja yläpohjan vaurioitunut palopermanto). Rakennuksen vaipan tiiviyden parantaminen uusilla ikkunoilla sekä täysin koneellistettu ilmanvaihtojärjestelmä vaikuttivat alipaineen kasvuun sisätiloissa, mikä vaikutti osaltaan mikrobien ja näiden aineenvaihduntatuotteiden leviämiseen sisäilmaan.