Perehdyttämisen vaikuttavuus
Sova, Simo (2014)
Sova, Simo
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312887
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312887
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia perehdyttämisohjelman vaikuttavuutta perehdytettävän ja organisaation näkökulmasta. Työssä tarkastellaan miten perehdytettävät kokivat perehdyttämisen auttaneen heitä uran alussa, sopeutumaan uuteen organisaatioon ja tehtävään? Toisaalta tarkastellaan täyttyivätkö organisaation perehdytysohjelmalle asettamat tavoitteet, saada motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä?
Tutkimuksen viitekehys muodostui perehdyttämiskäsityksestä, perehdytyksen vaikuttavuuden tutkimuksesta sekä koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnista. Viitekehyksen tavoitteena oli luoda mielikuva miten perehdyttämisen vaikuttavuutta voidaan arvioida ja sen perusteella tehdä johtopäätöksiä sen kehittämiseksi.
Aineisto tutkimukseen kerättiin haastattelemalla uusia työntekijöitä, perehdyttämiseen osallistuneita työntekijöitä sekä rehtoria. Haastattelu aineisto teemoitettiin ja se analysoitiin fenomenologisen mallin mukaan. Saadun aineiston vaikuttavuutta tarkasteltiin mukaillen Kirkpatrics:n neliportaisen koulutuksen vaikuttavuuden arviointimallia.
Tutkimus osoitti, miten nykyistä perehdyttämisohjelmaa tulisi kehittää, se tuotti 11 kehittämiskohtaa joiden avulla sen vaikuttavuutta voidaan kehittää. Sen perusteella voidaan kehittää nykyisen ohjelman yksittäisiä koulutustapahtumia sekä aikataulutusta. Tutkimus ei tuottanut organisaation kaipaamaa tietoa pitkäaikaisista vaikutuksista, johtuen tutkimushaastattelun ajankohdasta. Haastattelu oli liian aikaisessa vaiheessa toteutettu, jotta pitkäaikaisia vaikutuksia olisi voitu todentaa.
Tutkimuksen viitekehys muodostui perehdyttämiskäsityksestä, perehdytyksen vaikuttavuuden tutkimuksesta sekä koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnista. Viitekehyksen tavoitteena oli luoda mielikuva miten perehdyttämisen vaikuttavuutta voidaan arvioida ja sen perusteella tehdä johtopäätöksiä sen kehittämiseksi.
Aineisto tutkimukseen kerättiin haastattelemalla uusia työntekijöitä, perehdyttämiseen osallistuneita työntekijöitä sekä rehtoria. Haastattelu aineisto teemoitettiin ja se analysoitiin fenomenologisen mallin mukaan. Saadun aineiston vaikuttavuutta tarkasteltiin mukaillen Kirkpatrics:n neliportaisen koulutuksen vaikuttavuuden arviointimallia.
Tutkimus osoitti, miten nykyistä perehdyttämisohjelmaa tulisi kehittää, se tuotti 11 kehittämiskohtaa joiden avulla sen vaikuttavuutta voidaan kehittää. Sen perusteella voidaan kehittää nykyisen ohjelman yksittäisiä koulutustapahtumia sekä aikataulutusta. Tutkimus ei tuottanut organisaation kaipaamaa tietoa pitkäaikaisista vaikutuksista, johtuen tutkimushaastattelun ajankohdasta. Haastattelu oli liian aikaisessa vaiheessa toteutettu, jotta pitkäaikaisia vaikutuksia olisi voitu todentaa.