Esteetön ratsastustalli : Case: Alavuden ratsastuskoulu ja Lehtimäen erityiskansanopisto
Ala-Prinkkilä, Kirsi (2014)
Ala-Prinkkilä, Kirsi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061913151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061913151
Tiivistelmä
Hevosen vaikutus ihmismielen korjaamisessa on paljon vanhempi keksintö kuin tällä vuosisadalla saatu idea. Ratsastusterapian historian taitekohtia olivat ensimmäinen ja toinen maailmansota, jolloin taisteluissa vammautuneet englantilaisveteraanit saivat kuntouttaa itseään ratsastamalla. Ratsastusterapiaa voidaan hyödyntää fyysisten vammojen ja sairauksien hoidossa sekä psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien selvittämisessä.
Esteettömyydessä on kyse ihmisten erilaisuudesta, eikä suinkaan vammaisuudesta tai vammattomuudesta. Kaikki hyötyvät esteettömästä ympäristöstä, kukaan ei siitä kärsi ja joillekin esteettömyys on täysi välttämättömyys. Esteettömyys parantaa myöskin turvallisuutta kun asiat suunnitellaan tavallista tarkemmin. Esteettömässä kohteessa tulee olla esteetön pääsy kaikkiin niihin tiloihin, jotka ovat toiminnan kannalta olennaisia. Itse tilat, kalusteet, varusteet ja laitteet tulee olla sellaisia, että myös liikuntarajoitteiset voivat niitä käyttää.
Tutkimusongelmana tässä opinnäytetyössä oli selvittää mitä esteettömyys vaatii ratsastustallilta ja kuinka esteelliset ratsastajat otetaan tallilla huomioon. Lisäksi työssä vertaillaan kahta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaa ratsastustallia esteettömästä näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty kvalitatiivista menetelmää. Tietoja on kerätty tutkimusta varten käymällä itse talleilla seuraamassa tallien toimintaa ja haastattelemassa tallin henkilökuntaa ja asiakkaita.
Lopputuloksena voidaan todeta, että kumpikaan ratsastustalli ei ollut täysin esteetön. Molemmissa talleissa oli omat hyvät ja huonot puolensa. Kumpikaan talleista ei noussut ylivoimaisesti paremmaksi, vaan olivat loppujen lopuksi melko samantasoisia.
Esteettömyydessä on kyse ihmisten erilaisuudesta, eikä suinkaan vammaisuudesta tai vammattomuudesta. Kaikki hyötyvät esteettömästä ympäristöstä, kukaan ei siitä kärsi ja joillekin esteettömyys on täysi välttämättömyys. Esteettömyys parantaa myöskin turvallisuutta kun asiat suunnitellaan tavallista tarkemmin. Esteettömässä kohteessa tulee olla esteetön pääsy kaikkiin niihin tiloihin, jotka ovat toiminnan kannalta olennaisia. Itse tilat, kalusteet, varusteet ja laitteet tulee olla sellaisia, että myös liikuntarajoitteiset voivat niitä käyttää.
Tutkimusongelmana tässä opinnäytetyössä oli selvittää mitä esteettömyys vaatii ratsastustallilta ja kuinka esteelliset ratsastajat otetaan tallilla huomioon. Lisäksi työssä vertaillaan kahta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaa ratsastustallia esteettömästä näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty kvalitatiivista menetelmää. Tietoja on kerätty tutkimusta varten käymällä itse talleilla seuraamassa tallien toimintaa ja haastattelemassa tallin henkilökuntaa ja asiakkaita.
Lopputuloksena voidaan todeta, että kumpikaan ratsastustalli ei ollut täysin esteetön. Molemmissa talleissa oli omat hyvät ja huonot puolensa. Kumpikaan talleista ei noussut ylivoimaisesti paremmaksi, vaan olivat loppujen lopuksi melko samantasoisia.