Balanced Scorecard suorituskykymittariston soveltuvuus kuntien käyttöön
Vainio, Sami (2014)
Vainio, Sami
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810580
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on tutkia balanced scorecard (BSC) suorituskykymittariston soveltuvuutta kuntien käyttöön. Tutkia sitä, että onko kyseinen mittaristo helpottanut kuntien strategian käytäntöön viemistä ja perustuuko päätöksenteko siitä saataviin tietoihin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kannattaako kuntien käyttää BSC suorituskykymittaristoa, ja yleensäkin se, että käyttävätkö kunnat sitä, ja jos näin, niin onko sen toimintaan oltu tyytyväisiä. Tutkimus on suoritettu syksyn 2013 ja kevään
2014 välisenä aikana.
Teoriaosassa käsitellään kunnan toimintoja, strategialähtöiselle organisaatiolle keskeisiä asioita ja BSC suorituskykymittaristoa. Tässä opinnäytetyössä keskitytään vain kuntasektoriin ja suorituskykymittaristoista vain BSC suorituskykymittaristoon. Teoriaosan lähteinä käytetään sekä ammattikirjallisuutta että Internet-lähteitä.
Empiriaosassa sovelletaan teoriaosassa käsiteltyjä asioita kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake lähetettiin 10 eri kuntaan, joissa on käytössä balanced scorecard suorituskykymittaristo. Empiriaosan tavoitteena on saada vastaukset tutkimuksen pää- ja osaongelmiin. Kyselylomakkeessa käytettiin pohjana kysymyksiä, joita oli laadittu sekä teoriaosan asioiden että tutkimuksen pää- ja osaongelmien pohjalta. Kyselyn vastausmäärä jäi vähäiseksi, mutta niiden pohjalta saatiin hyviä havaintoja.
Balanced scorecardin koettiin soveltuvan kuntien käyttöön. Kuntien strategian käytäntöön vienti ja päätöksenteko helpottuvat BSC:n avulla. Kunnissa koettiin myös BSC:n käytöstä olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Haittoja ei varsinaisesti BSC:n käytöstä synny, mutta oman haasteensa tuo mittareiden yhteys strategiaan ja syyseurausketjut.
2014 välisenä aikana.
Teoriaosassa käsitellään kunnan toimintoja, strategialähtöiselle organisaatiolle keskeisiä asioita ja BSC suorituskykymittaristoa. Tässä opinnäytetyössä keskitytään vain kuntasektoriin ja suorituskykymittaristoista vain BSC suorituskykymittaristoon. Teoriaosan lähteinä käytetään sekä ammattikirjallisuutta että Internet-lähteitä.
Empiriaosassa sovelletaan teoriaosassa käsiteltyjä asioita kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake lähetettiin 10 eri kuntaan, joissa on käytössä balanced scorecard suorituskykymittaristo. Empiriaosan tavoitteena on saada vastaukset tutkimuksen pää- ja osaongelmiin. Kyselylomakkeessa käytettiin pohjana kysymyksiä, joita oli laadittu sekä teoriaosan asioiden että tutkimuksen pää- ja osaongelmien pohjalta. Kyselyn vastausmäärä jäi vähäiseksi, mutta niiden pohjalta saatiin hyviä havaintoja.
Balanced scorecardin koettiin soveltuvan kuntien käyttöön. Kuntien strategian käytäntöön vienti ja päätöksenteko helpottuvat BSC:n avulla. Kunnissa koettiin myös BSC:n käytöstä olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Haittoja ei varsinaisesti BSC:n käytöstä synny, mutta oman haasteensa tuo mittareiden yhteys strategiaan ja syyseurausketjut.