Kyntäminen ja kyntämisen kehittyminen Lapissa
Guttorm, Jani (2014)
Guttorm, Jani
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411737
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411737
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, ovatko aikanaan Lapissa järjestetyt kyntökilpailut ja -kurssit vaikuttaneet kyntämisen kehittymiseen Lapin alueella. Lisäksi selvitin, millä tavalla kehitys näkyi maanviljelijöiden kyntöjäljessä, jos sitä oli tapahtunut. Milloin ja minkä vuoksi kyntökilpailuja ja -kursseja alettiin järjestää, on myös tutkimuskohde työssäni.
Työtäni varten haastattelin kahta maatalouden asiantuntijaa, jotka olivat olleet maatilojen neuvonnassa mukana pitkän aikaa. Tarkoituksena oli valita asiantuntijat niin, että he osaisivat kertoa kyntämisestä sekä sen historiasta. Pääpainona haastatteluissa olivat kuitenkin kyntökilpailut ja -kurssit.
Haastatteluista sain paljon tietoa kynnön historiasta 1950-luvulta lähtien. Minulle selvisi, minkä vuoksi kyntökursseja ja -kilpailuja alettiin järjestää aikanaan. Sotien jälkeen Lappia alettiin uudelleen asuttaa ja maatilat olivat keskeisissä asemissa uusien asutuskeskuksien luomisessa.
Haastattelujen lisäksi käytin aineistonani entisen maatalousneuvojan kokoamaa kansiota, johon oli koottu dokumentteja Lapissa järjestetyistä kyntökilpailuista. Tämä kansio oli keskeisin aineisto tutkimustyössäni. Kansiosta löytyi muun muassa kilpailijoiden sijoituksia, valokuvia järjestetyistä kilpailuista sekä kirjeitä maatalousneuvojille ja kilpailijoille.
Tutkiessani aineistoa käy ilmi, että kyntöjälki todella parani maatalousneuvojien ja kyntökilpailijoiden arvioijien mukaan. Myös se että kilpailijoiden pistemäärät kasvoivat vuosien aikana, selittää omalta osaltaan kyntöjäljen paranemista. Minkä takia kilpailuja ja kursseja alettiin järjestää, selviää tekemistäni haastatteluista.
Työtäni varten haastattelin kahta maatalouden asiantuntijaa, jotka olivat olleet maatilojen neuvonnassa mukana pitkän aikaa. Tarkoituksena oli valita asiantuntijat niin, että he osaisivat kertoa kyntämisestä sekä sen historiasta. Pääpainona haastatteluissa olivat kuitenkin kyntökilpailut ja -kurssit.
Haastatteluista sain paljon tietoa kynnön historiasta 1950-luvulta lähtien. Minulle selvisi, minkä vuoksi kyntökursseja ja -kilpailuja alettiin järjestää aikanaan. Sotien jälkeen Lappia alettiin uudelleen asuttaa ja maatilat olivat keskeisissä asemissa uusien asutuskeskuksien luomisessa.
Haastattelujen lisäksi käytin aineistonani entisen maatalousneuvojan kokoamaa kansiota, johon oli koottu dokumentteja Lapissa järjestetyistä kyntökilpailuista. Tämä kansio oli keskeisin aineisto tutkimustyössäni. Kansiosta löytyi muun muassa kilpailijoiden sijoituksia, valokuvia järjestetyistä kilpailuista sekä kirjeitä maatalousneuvojille ja kilpailijoille.
Tutkiessani aineistoa käy ilmi, että kyntöjälki todella parani maatalousneuvojien ja kyntökilpailijoiden arvioijien mukaan. Myös se että kilpailijoiden pistemäärät kasvoivat vuosien aikana, selittää omalta osaltaan kyntöjäljen paranemista. Minkä takia kilpailuja ja kursseja alettiin järjestää, selviää tekemistäni haastatteluista.