Hiontapuun pituuden ja hakemäärän hallinta
Vuorinen, Kaarlo (2014)
Vuorinen, Kaarlo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710369
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää tehtaalle tulevien uusien kuitupuun mittojen vaikutuksia prosessiin. Teoriaosuudessa kerrotaan mekaanisen massan valmistusmenetelmistä, kuitupuun käsittelystä, hiokkeesta ja hierteestä. Työ tehtiin Sappi Kirkniemen tehtaan massaosastolla.
Työtä varten suoritettiin yksi koeajo, jolloin tehtaalle tilattiin noin 6000 m3 kuitupuuta uusilla mitoilla. Uudet mitat olivat 3100, 4150 ja 5200 mm. Koeajon tavoitteena oli vähentää hiomon jakokuljettimelle päätyviä noin 70 cm mittaisia pätkiä, jotka aiheuttavat ylimääräistä fyysistä rasitusta, sillä hiomon kenttämiehet joutuvat poistamaan vajaamittaiset kuljettimelta käsin ja siirtämään ne pätkälavalle. Lisäksi tavoiteltiin hiontapuun keskipituuden nousua, jolloin hiomakoneiden täyttöasteet kasvaisivat. Toisena tavoitteena pyrittiin parantamaan hakemäärän hallintaa. Nykyisillä mitoilla hakemäärä ei riitä hiertämön jatkuvaan käyntiin, joten hakkeen tuotantoon tavoiteltiin kasvua. Tämän ohella uusilla kuitupuun mitoilla hakkeen määrää voitaisiin paremmin säädellä optisten lajittelijoiden avulla. Kolmanneksi tavoitteeksi asetettiin kuitupuun yhteinen päätevarasto. Nykyisillä mitoilla GW- ja PGW –linjoille on syötetty erimittaista puuta, jolloin myös molemmille linjoille on ollut oma päätevarastonsa. Yhteisellä päätevarastolla pyrittiin parantamaan varaston kiertoa ja hallintaa. Koeajossa pidettiin yhden vuoron ajan manuaalista kirjanpitoa, jossa laskettiin syntyvien vajaamittaisten määrää kolmessa positiossa; katkaisulaitoksella, kuorimon pätkäloukulla ja hiomon jakokuljettimella. Lisäksi materiaalina käytettiin optisten lajittelijoiden keräämää dataa.
Koeajossa hiomon kuljettimelta 70 cm pätkät vähenivät voimakkaasti, jolloin puun kulku jakokuljettimella oli selvästi tasaisempaa ja rauhallisempaa. Puunoton fyysinen kuormitus helpottuu, joka parantaa työturvallisuutta ja työergonomiaa. Lisäksi pätkälavojen tyhjennys tarve vähenee. GW- ja PGW -linjojen hiontapuiden keskipituus nousi, joten myös hiomakoneiden täyttöasteet nousivat. GW –linjalla haketukseen menevien pätkien määrä väheni, jolloin linjalta saatiin vähemmän haketta, mutta myös ruuhkien määrä putosi. PGW –linjan pätkäloukuista poistui erittäin paljon aiempaa pidempiä pätkiä, jotka aiheuttivat lisää ruuhkia hakkuhihnalle. Tämän vuoksi fyysinen kuormitus kuorimolla kasvaa, joka vaikuttaa negatiivisesti työturvallisuuteen ja työergonomiaan. PGW –linjan hakkeen määrä puolestaan kasvoi voimakkaasti. Kokonaisuudessaan ha-kemäärälle asetettua 11 m³/h tavoitetta ei saavutettu, vaan hakemäärän arvioitiin olleen koeajossa 10,7 m³/h. Koeajossa kuitupuut olivat yhteisessä päätevarastossa, jolloin varaston kierto ja hallinta helpottuu. Lisäksi kuitupuun varastointiin käytettävän kurottajan ajomäärien katsottiin vähentyneen.
Työtä varten suoritettiin yksi koeajo, jolloin tehtaalle tilattiin noin 6000 m3 kuitupuuta uusilla mitoilla. Uudet mitat olivat 3100, 4150 ja 5200 mm. Koeajon tavoitteena oli vähentää hiomon jakokuljettimelle päätyviä noin 70 cm mittaisia pätkiä, jotka aiheuttavat ylimääräistä fyysistä rasitusta, sillä hiomon kenttämiehet joutuvat poistamaan vajaamittaiset kuljettimelta käsin ja siirtämään ne pätkälavalle. Lisäksi tavoiteltiin hiontapuun keskipituuden nousua, jolloin hiomakoneiden täyttöasteet kasvaisivat. Toisena tavoitteena pyrittiin parantamaan hakemäärän hallintaa. Nykyisillä mitoilla hakemäärä ei riitä hiertämön jatkuvaan käyntiin, joten hakkeen tuotantoon tavoiteltiin kasvua. Tämän ohella uusilla kuitupuun mitoilla hakkeen määrää voitaisiin paremmin säädellä optisten lajittelijoiden avulla. Kolmanneksi tavoitteeksi asetettiin kuitupuun yhteinen päätevarasto. Nykyisillä mitoilla GW- ja PGW –linjoille on syötetty erimittaista puuta, jolloin myös molemmille linjoille on ollut oma päätevarastonsa. Yhteisellä päätevarastolla pyrittiin parantamaan varaston kiertoa ja hallintaa. Koeajossa pidettiin yhden vuoron ajan manuaalista kirjanpitoa, jossa laskettiin syntyvien vajaamittaisten määrää kolmessa positiossa; katkaisulaitoksella, kuorimon pätkäloukulla ja hiomon jakokuljettimella. Lisäksi materiaalina käytettiin optisten lajittelijoiden keräämää dataa.
Koeajossa hiomon kuljettimelta 70 cm pätkät vähenivät voimakkaasti, jolloin puun kulku jakokuljettimella oli selvästi tasaisempaa ja rauhallisempaa. Puunoton fyysinen kuormitus helpottuu, joka parantaa työturvallisuutta ja työergonomiaa. Lisäksi pätkälavojen tyhjennys tarve vähenee. GW- ja PGW -linjojen hiontapuiden keskipituus nousi, joten myös hiomakoneiden täyttöasteet nousivat. GW –linjalla haketukseen menevien pätkien määrä väheni, jolloin linjalta saatiin vähemmän haketta, mutta myös ruuhkien määrä putosi. PGW –linjan pätkäloukuista poistui erittäin paljon aiempaa pidempiä pätkiä, jotka aiheuttivat lisää ruuhkia hakkuhihnalle. Tämän vuoksi fyysinen kuormitus kuorimolla kasvaa, joka vaikuttaa negatiivisesti työturvallisuuteen ja työergonomiaan. PGW –linjan hakkeen määrä puolestaan kasvoi voimakkaasti. Kokonaisuudessaan ha-kemäärälle asetettua 11 m³/h tavoitetta ei saavutettu, vaan hakemäärän arvioitiin olleen koeajossa 10,7 m³/h. Koeajossa kuitupuut olivat yhteisessä päätevarastossa, jolloin varaston kierto ja hallinta helpottuu. Lisäksi kuitupuun varastointiin käytettävän kurottajan ajomäärien katsottiin vähentyneen.