AIKA SANATON – SANATON AIKA : Sanattoman viestinnän merkitys toimivan vuorovaikutuksen luomisessa
Heino-Kuoppamäki, Henna (2014)
Heino-Kuoppamäki, Henna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137569
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millainen merkitys sanattomalla viestinnällä on uuden asiakasryhmän kanssa syntyvään vuorovaikutussuhteeseen. Ajatuksena oli myös tutkia voiko sanatonta viestintää käyttää tarkoituksellisesti myönteisen vuorovaikutussuhteen luomiseen. Lisäksi tässä tutkimuksessa selvitettiin millainen on puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien merkitys sanattoman vuorovaikutuksen lisänä.
Alkusysäys tähän tutkimukseen lähti kansainvälisestä työharjoittelusta Alankomaissa 2013. Huolimatta yhteisen kielen puuttumisesta, asiakkaiden kanssa pystyttiin luomaan toimiva ja hyvä vuorovaikutussuhde. Tämän mielenkiintoisen ilmiön pääsyy ja vastaus saattaa olla nonverbaaleissa viestintätaidoissa.
Tutkimusolettamuksena oli, että kiinnittämällä huomiota sanattomaan viestintään, korvaavien kommunikointimenetelmien ohella, ohjaajan ohjaustaidot monipuolistuvat ja syvenevät. Käyttämällä tietoisesti monipuolisia viestintätaitoja ammatillinen osaaminen kehittyy. Tutkimuksen kohteeksi sanattomista viestintäkeinoista rajattiin kehon käyttö, tilan käyttö, koskettamalla viestiminen ja puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät.
Tutkimus toteutettiin triangulaatiotutkimuksena. Kolmen (videointi, havainnointi ja kysely) aineistonkeruumenetelmän käyttö täydensi aineistoa ja lisäsi tutkimuksen luotettavuutta. Aineisto analysoitiin fenomenologis-hermeneuttisella analyysilla käyttäen abduktiivista lähestymistapaa ja tilastollista päättelyä.
Sanatonta viestintää käyttäneet ohjaajat olivat sitä mieltä, että ei-kielellinen viestintä antoi tukea ohjaukseen ja havainnoinnilla kerätty aineisto vahvisti tätä käsitystä. Ohjeiden ymmärtäminen ja vuorovaikutus paranivat sanattoman viestinnän avulla.
Johtopäätöksenä esitetään, että sanattomalla viestinnällä on merkitystä vuorovaikutuksen luomisessa uuden asiakasryhmän kanssa. Tutkimus ei pysty osoittamaan, että käyttämällä tutkimuksen kohteena ollutta nonverbaalia viestintää tarkoituksellisesti, ohjausta voisi parantaa. Puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä kuvat ovat käyttökelpoisempia kuin tukiviittomat.
Alkusysäys tähän tutkimukseen lähti kansainvälisestä työharjoittelusta Alankomaissa 2013. Huolimatta yhteisen kielen puuttumisesta, asiakkaiden kanssa pystyttiin luomaan toimiva ja hyvä vuorovaikutussuhde. Tämän mielenkiintoisen ilmiön pääsyy ja vastaus saattaa olla nonverbaaleissa viestintätaidoissa.
Tutkimusolettamuksena oli, että kiinnittämällä huomiota sanattomaan viestintään, korvaavien kommunikointimenetelmien ohella, ohjaajan ohjaustaidot monipuolistuvat ja syvenevät. Käyttämällä tietoisesti monipuolisia viestintätaitoja ammatillinen osaaminen kehittyy. Tutkimuksen kohteeksi sanattomista viestintäkeinoista rajattiin kehon käyttö, tilan käyttö, koskettamalla viestiminen ja puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät.
Tutkimus toteutettiin triangulaatiotutkimuksena. Kolmen (videointi, havainnointi ja kysely) aineistonkeruumenetelmän käyttö täydensi aineistoa ja lisäsi tutkimuksen luotettavuutta. Aineisto analysoitiin fenomenologis-hermeneuttisella analyysilla käyttäen abduktiivista lähestymistapaa ja tilastollista päättelyä.
Sanatonta viestintää käyttäneet ohjaajat olivat sitä mieltä, että ei-kielellinen viestintä antoi tukea ohjaukseen ja havainnoinnilla kerätty aineisto vahvisti tätä käsitystä. Ohjeiden ymmärtäminen ja vuorovaikutus paranivat sanattoman viestinnän avulla.
Johtopäätöksenä esitetään, että sanattomalla viestinnällä on merkitystä vuorovaikutuksen luomisessa uuden asiakasryhmän kanssa. Tutkimus ei pysty osoittamaan, että käyttämällä tutkimuksen kohteena ollutta nonverbaalia viestintää tarkoituksellisesti, ohjausta voisi parantaa. Puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä kuvat ovat käyttökelpoisempia kuin tukiviittomat.