Häiriötilanteiden vaikutus Turun seudun puhdistamon aktiivilieteprosessiin ja mikrobikantaan
Tuomi, Jouko (2014)
Tuomi, Jouko
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404285062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404285062
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa häiriötilanteiden vaikutusta Kakolanmäen
jätevedenpuhdistamon toimintaan. Häiriötilanteet saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa
prosessin tehokkuudelle ja puhdistustuloksille. Tämän vuoksi oli aiheellista tutkia, mitä
erilaisista häiriötilanteista on seurauksena ja kuinka seuraamuksia voisi ehkäistä tai lieventää.
Opinnäytetyö tehtiin touko-elokuussa 2013. Alkukesästä suoritettiin esivalmisteluja sekä
teoreettista tarkastelua. Loppukesästä tehtiin käytännön osuus. Käytännön osuus käsitti
panosreaktorissa tehdyt kemikaali- ja seisokkitestit. Testien tarkoituksena oli selvittää
muuttuneiden olosuhteiden vaikutusta aktiivilietteeseen.
Kemikaalitestien mukaan aktiivilieteprosessi on herkkä olosuhteiden nopeille muutoksille.
Prosessin toimivuutta kyetään seuraamaan monin mittauksin. Testeissä käytetyt
hapenottokyky-, ravinnepitoisuus-, redoks-potentiaali- ja mikroskooppitarkastelu ovat
käyttökelpoisia prosessintilan määritysmenetelmiä.
Seisokkitestien perusteella pitkäaikainen katkos aikaansaa muutoksia aktiivilietteeseen.
Tilannetta kyetään havainnoimaan aistinvaraisesti ja mittauksilla. Huonoon kuntoon ajautunut
aktiiviliete on mahdollista elvyttää turvaamalla hapensaanti ja biomassan määrä.
Aktiivilieteprosessin ohjausta on mahdollista kehittää siirtymällä online-mittaukseen.
Typenpoiston optimoinnissa hapetus-pelkistysreaktioita mittaava redoks-potentiaali saattaisi olla
käyttökelpoinen ohjausparametri.
jätevedenpuhdistamon toimintaan. Häiriötilanteet saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa
prosessin tehokkuudelle ja puhdistustuloksille. Tämän vuoksi oli aiheellista tutkia, mitä
erilaisista häiriötilanteista on seurauksena ja kuinka seuraamuksia voisi ehkäistä tai lieventää.
Opinnäytetyö tehtiin touko-elokuussa 2013. Alkukesästä suoritettiin esivalmisteluja sekä
teoreettista tarkastelua. Loppukesästä tehtiin käytännön osuus. Käytännön osuus käsitti
panosreaktorissa tehdyt kemikaali- ja seisokkitestit. Testien tarkoituksena oli selvittää
muuttuneiden olosuhteiden vaikutusta aktiivilietteeseen.
Kemikaalitestien mukaan aktiivilieteprosessi on herkkä olosuhteiden nopeille muutoksille.
Prosessin toimivuutta kyetään seuraamaan monin mittauksin. Testeissä käytetyt
hapenottokyky-, ravinnepitoisuus-, redoks-potentiaali- ja mikroskooppitarkastelu ovat
käyttökelpoisia prosessintilan määritysmenetelmiä.
Seisokkitestien perusteella pitkäaikainen katkos aikaansaa muutoksia aktiivilietteeseen.
Tilannetta kyetään havainnoimaan aistinvaraisesti ja mittauksilla. Huonoon kuntoon ajautunut
aktiiviliete on mahdollista elvyttää turvaamalla hapensaanti ja biomassan määrä.
Aktiivilieteprosessin ohjausta on mahdollista kehittää siirtymällä online-mittaukseen.
Typenpoiston optimoinnissa hapetus-pelkistysreaktioita mittaava redoks-potentiaali saattaisi olla
käyttökelpoinen ohjausparametri.